Maanantaina 15.5.2017 ensimmäistä kertaa kokoontuvan Itämeri-paneelin perusta on Helsingin ja Turun kaupunkien sekä Helsingin yliopiston Itämerihaaste-yhteistyössä. Helsingin ja Turun jo vuosikymmen sitten käynnistämä Itämerihaaste hakee paneelilla uusia, erityisesti paikallisia avauksia vesiensuojeluun.
Kansainvälinen yhteistyö Itämeren suojelemiseksi ja sen tilan parantamiseksi on koko ajan tiivistynyt. Koska vesiensuojelua kuitenkin toteutetaan käytännössä paikallisesti, esimerkiksi kaupungit voivat edelleen olla suunnannäyttäjiä, ja edistää hyvinkin joustavasti erilaisten kokeilujen ja pilottien käynnistämistä.
– Uusimman tiedon ja ajatusten saamiseksi käyttöön ja toteutukseen tarvitaan laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tarvitsemme yritysten, kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten parhaat asiantuntijat mukaan, ja siksi olemme kutsuneet koolle paikallistason Itämeri-paneelin vuosiksi 2017–2018, toteaa Itämerihaasteen Turun kollegansa kanssa vuonna 2007 käynnistänyt Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Miltä näyttää Itämeri vuonna 2100?
Itämeri-paneelin päätavoitteet ovat yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäminen, tutkimuksen tukeminen ja aloitteiden tekeminen rannikkovesien ja Itämeren suojelukysymyksistä. Lisäksi paneeli aktivoi suomalaisia toimijoita Itämeren ja lähivesiensä suojeluun. Lähtökohtana ovat vuoteen 2100 ulottuvat yhteiskunnalliset tulevaisuudenkuvat ja ilmastoskenaariot.
Edelleen pitää paikkansa kuten Itämerihaastetta käynnistettäessä, että mikäli meren tilan kehityssuuntaa ei onnistuta kääntämään, vaikutukset ovat kielteisiä myös meren käyttömuotoihin. Erilaisten skenaarioiden ja niiden vaikutuksien huomioiminen on olennaista koko alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisen kannalta. Näin muistuttaa Itämeri-paneeliin kutsuttuja myös Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Uusia uhkia Itämerelle – ratkaisut kaupungeissa
Viime vuosina tuttujen ongelmien, kuten rehevöitymisen ja öljyonnettomuusriskien lisäksi uusia huolestuttavia uhkia sisävesille ja merelle ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja mikroroskaantumisen aiemmin arvioitua suuremmat vaikutukset. Samalla rannikkokaupungit kasvavat merelle päin, uudenlainen rantoihin ja saaristoon liittyvä kaupunkikulttuuri kehittyy ja lähivedet ovat ihmisille yhä tärkeämpiä.
– Paikallistoimijoilla kuten kaupungeilla ja yrityksillä on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja -strategioita. Ainutlaatuisen Itämeremme ympäristössä strateginen vesiensuojelu kannattaa kytkeä pitkäjänteisesti ilmastotavoitteisiin, toteaa paikallistason Itämeri-paneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, joka toimii myös kansallisen Ilmastopaneelin puheenjohtajana.
– Ilmastonmuutos tulee myös lisäämään vesistöjen kuormitusta mm. talviaikaisen sateisuuden ja rankkasateiden lisääntymisen myötä. Yhteiskuntasuunnittelun uudistuminen sekä uudenlaiset kumppanuudet ovat elintärkeitä muuttuvassa ilmastossa myös vesistöjen kannalta.
Paikallistason Itämeri-paneelin jäseniksi on kutsuttu seuraavat henkilöt:
Markku Ollikainen, professori, taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto, Itämeri-paneelin puheenjohtaja
Erik Bonsdorff, professor, miljö- och marinbiologi, Åbo Akademi
Jan Hanses, toimitusjohtaja, Viking Line
Jari Hänninen, asemanjohtaja, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos
Markku Järvenpää, johtaja, Luonnonvarat ja biotuotanto -yksikkö, Luonnonvarakeskus
Paula Kankaanpää, johtaja, Merikeskus, Suomen ympäristökeskus
Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö rf
Alf Norkko, professori, Tvärminnen eläintieteellinen asema, Helsingin yliopisto
Anne-Maria Salonius, Suomen maajohtaja, Ålandsbanken
Lisäksi paneeliin osallistuu perustajakaupunkien edustajia.