24.05.2017
Katu täyttyy askelista, mutta yhä useammin joutuu kysymään, kenen askelia ne ovat. Kulkija yöllisellä kadulla voi yllättäen havaita, että ”kas, kettuhan siellä jolkottaa”. Ketun ovat varmasti havainneet myös ne lukuisat rusakot – muista pienemmistä kulkijoista puhumattakaan - jotka yölliseltä kulkijalta jäävät näkemättä.
Bongaa kesäyön linnut, hyönteiset ja lepakot!
Siipiveikkojen yö Koroisten ja Halistenkosken ympäristössä 17.6. klo 19-23.30.
Aikaisemmin villiin luontoon ja metsiin kuuluneet eläimet ovat ottaneet oman tilansa ihmisen rinnalla kaupungeissa.
- Kaupunkialueilla on sitä, mitä eläimet hakevat: lämpöä ja ruokaa, sanoo luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen Turun kaupungin ympäristönsuojelusta.
- Monilla lajeilla on vain vähän luonnollisia vihollisia taajamissa, joten kanta pääsee helposti vahvistumaan. Havaintoja eläimistä onkin helppo tehdä.
Eläimet myös kiinnostavat. Ympäristönsuojeluun tulee usein ilmoituksia eläimistä, joista ollaan joko huolissaan tai ihmeissään. Erityisesti keväisin ilmoituksia tulee aina runsaasti.
- Luonto kiinnostaa, mutta yhteydenotoissa näkyy myös yleinen luonnosta vieraantuminen. Ei uskalleta tai ei haluta siirtää kuollutta eläintä pois jalkakäytävältä.
- Raadonhan voi hyvin siirtää parempaan paikkaan tai laittaa jätesäkissä sekajätteeseen.
Kettu lienee eläin, joka on saanut eniten huomiota viime vuosina kaupungeissa. Repolaiseen liittyy perinteisesti positiivisia mielikuvia, ja useimpien mielestä city-kettu on ihan kiva. Ainoa huoli liittyy kapi-tautiin, joka voi tarttua myös esimerkiksi koiriin.
- Kapista kärsii tällä hetkellä lähes jokainen kaupunkialueella elävä kettuyksilö. Asialle ei ikävä kyllä voi juuri mitään, sillä kettu menee fiksuna eläimenä huonosti loukkuun.
- Koira voi saada tartunnan suorasta kontaktista ja myös nuohoamalla samoja paikkoja kuin kapista kärsivä kettu. Mutta lemmikit voi onneksi lääkitä, jos tauti sattuu tarttumaan.
Mäyrä- ja peurahavainnot lisääntyneet
Myös muita petoja on tullut kaupunkiin. Mäyrä ja supikoira ovat jo melko yleisiä, mutta niiden havaitseminen on kettua vaikeampaa, koska ne ovat aktiivisia ainoastaan yöllä.
Myös mäyrähavainnot ovat lisääntyneet. Joissain tapauksissa mäyriä on jouduttu Turussakin loukuttamaan rakennusten alapohjista, jotta mäyrä ei sinnikkäänä kaivajana vahingoittaisi alustaan sijoitettua tekniikkaa.
Valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat ydinkeskustan ulkopuolella usein myös puutarhoissa nähtyjä vieraita. Vaikka niitä metsästetään, kumpaakin esiintyy runsaasti.
Kaikkiin näihin ”villieläimiin” liittyy yksi ja sama ohje: ihmisen ei pidä niitä ruokkia.
- Kettu kesyyntyy helposti, jos sitä ruokkii. Villieläimelle kesyyntyminen on kuitenkin lähes aina hengenvaarallista, joten niiden on syytä antaa pärjätä itsekseen, Kosonen sanoo.
Maalla liikkuvien lisäksi muutoksia tapahtuu myös ilmassa. Sepelkyyhky on nykyisin ”yleinen kuin pulu”. Turun erikoisuus on kuitenkin selkälokki, joka muualla on taantunut voimakkaasti, mutta pesii täällä talojen katoillakin.
- Lokit jakavat mielipiteitä, mutta selkälokin runsas esiintyminen Turun seudulla on iloinen asia.
- Se on elegantti lintu, ja meillä esiintyvää mustaselkäistä alalajia pidetään maailman ”suomalaisimpana” lintuna, sillä se pesii vain meillä ja muualla Itämeren alueella.
Teksti: Seppo Kemppainen
Kuvat: Jarmo Laine
Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 2/2017
Asiasanat: