Koheesiopolitiikka
- EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista koheesiota unionin alueilla.
- Koheesiopolitiikkaa toimeenpannaan Euroopan investointi- ja rakennerahastojen kautta, joihin kuuluu Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), koheesiorahasto (KR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).
- EU investoi vuosina 2014-2020 koheesiopolitiikan kautta 454 miljardia euroa alueiden välisten erojen vähentämiseen ja kestävän kasvun tukemiseen.
- Ensi budjettikauden neuvotteluista tulee hankalat – haasteena on paikata brexitin aiheuttama budjettivaje.
- Vahva koheesiopolitiikka saa kannatusta alueilta, parlamentilta, jäsenmailta yliopistoilta, pk-yrityksiltä ja useilta muilta sidosryhmiltä.
Alueiden komitea järjesti 'Alliance on the future of Cohesion Policy in the EU' -seminaarin Brysselissä 18.5.2017 ilmaistakseen vahvan tukensa koheesiopolitiikan jatkamiselle vuoden 2020 jälkeen. Alueiden komitea näkee koheesiopolitiikan EU:n tärkeimpänä investointivälineenä, ja linjasi, että varoja ei tulisi ohjata muualle vaan koheesiopolitiikan osuus EU:n talousarviosta tulisi pitää nykyisellä tasolla.
Komitean kannanotto sisältää myös parannusehdotuksia koheesiopolitiikan tulevalle kaudelle. Komitean ehotukset:
- säilytetään koheesiopolitiikan perusrakenne
- määritellään yhteinen strategia EU-tasolla päällekkäisyyksien välttämiseksi
- lisätään joustavuutta, jotta kaupungit ja alueet kykenevät vastaamaan jokaiselle ominaisiin tarpeisiin
- yksinkertaistetaan byrokratiaa rakentamalla yhteistyö todellisiin kumppanuussuhteisiin EU:n sekä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten välillä
- integroidaan koheesiopolitiikkaa kansallisiin uudistusohjelmiin sekä muihin EU:n politiikan aloihin (tutkimus ja innovaatiopolitiikkaan, pk-yritykset, infrastruktuuri, koulutus yms.)
Informal Baltic Sea Group eli Itämeren alueiden Brysselin toimistojen verkosto järjesti 30.5. seminaarin, joka käsitteli tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa ja sen toteuttamista erityisesti Itämeren alueella. Tapahtuma toi yhteen parlamentin, komission, alueiden ja kaupunkien edustajia. Tarkoituksena oli kartoittaa, mikä toimii nykyisessä koheesiopolitiikassa ja mitä siinä tulisi muuttaa.
Komissio pyrkii reilusti yksinkertaistamaan koheesiopolitiikkaa. Suunnittelusta vastaava komission korkeantason työryhmä ehdottaa muun muassa vähemmän sääntelyä sekä yksinkertaisempia tarkastuksia ja maksuvaihtoehtoja. Koheesiopolitiikka tulisi perustumaan enemmän kansalliseen ja paikalliseen sääntelyyn. Älykäs erikoistuminen tulee olemaan myös tulevan koheesiopolitiikan keskiössä, mutta sen tulisi koskettaa laajasti kaikkia alueita, ei vain edistyneitä alueita. Tässä komission edustajan Murray Guillandin (aluepolitiikan pääosasto) mukaan alueiden täytyy itse ottaa isompi rooli tunnistamalla omat vahvuutensa ja etsimällä kumppanuuksia muiden samankaltaisia vahvuuksia omaavien alueiden kanssa.
Ongelma on, ettei moni tiedä koheesiopolitiikan vaikutuksista edes omalla alueellaan.
Alueiden edustajat puolustivat ensi kauden Interreg-ohjelmien rahoitusta kiivaasti, sillä ne ovat edesauttaneet alueiden yhteistyötä sekä takaavat rahoitusta alueiden projekteihin paremmin kuin esimerkiksi pienen läpäisyprosentin Horisontti 2020 ja muut rahoitusohjelmat, joissa ei ole alueellisia rajoituksia. Kovien budjettipaineiden vuoksi on ensisijaisen tärkeää osoittaa ohjelmien konkreettiset tulokset ja niiden tuottama lisäarvo.
Tapahtumassa keskusteltiin myös siitä, kuinka koheesiopolitiikan hyvistä vaikutuksista tulisi viestiä paremmin. Ongelma on, ettei moni tiedä koheesiopolitiikan vaikutuksista edes omalla alueellaan. Kuten tapahtuman moderaattorina toiminut meppi Jan Olbrycht totesi, koheesiorahaston kautta rahoitetut projektit eivät ole vain komissiolta saatua rahaa, vaan EU-tason, kansallisen ja paikallisen päätöksenteon tulos. Projektien tuloksista täytyisi siis tuntea omistajuutta myös paikallisella tasolla. Lisäksi paikalliset mediat voisivat nostaa tuloksia enemmän esille.
Koheesiofoorumi 26.-27.6.2017
Seuraava tärkeä etappi koheesiopolitiikan kohtalon suunnittelussa on 26.-27. kesäkuuta Brysselissä järjestettävä koheesiofoorumi, joka tuo yhteen korkean tason päätöksen tekijät EU:n toimielimistä ja jäsenmaiden hallituksista, paikalliset ja alueelliset edustajat, talouskumppanit, järjestöt ja akateemikot. Tapahtumaa voi seurata webstream-lähetyksen kautta.
Lisätietoja:
Politico
Alueiden komitea