Koheesiofoorumissa ei esitelty vielä suuria linjanvetoja vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta, mutta komissaarien puheenvuorot antoivat kuitenkin osviittaa tulevasta ja osoittivat, ettei komission sisällä vallitse täyttä yksimielisyyttä asiasta.
Koheesiopolitiikasta vastaava Corina Cretu puhui yleisellä tasolla tulevaisuuden suuntaviivoista. Cretu painotti puheenvuorossaan rakennemuutosten nopeuttamisen sekä tuloksiin keskittyvän lähestymistavan tärkeyttä. Cretu kannattaa myös yhden rakennerahaston ja säännöstön kehittämistä, koska tämä olisi yksinkertaisempi ja käyttäjäystävällisempi kuin nykyinen järjestelmä. Tässä suhteessa Cretu on eri linjoilla työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan Marianne Thyssenin kanssa, joka kannattaa rahastojen pitämistä erillisinä.
Budjettikomissaari Günter Oettinger totesi omassa puheenvuorossaan, että tulevissa rahoituskehyksissä on huomioitava se tosiasia, että EU:lla tulee olemaan vuosittain 20 mrd euroa vähemmän käytössään. Tästä 10–11 mrd euroa johtuu Brexitistä ja loput EU:n uusista tehtävistä niin yhteisen puolustuksen, rajavalvonnan kuin pakolaiskriisin hoitamisen saralla. Koheesiopolitiikka ei tule säästymään leikkauksilta, minkä lisäksi sitä on uudistettava ja yksinkertaistettava. Oettinger puhui myös rahoituksen ehdollistamisen puolesta, mikäli jäsenmaat eivät toteuta EU:n perusperiaatteita, kuten oikeusvaltioperiaatetta, viitaten näin epäsuorasti Puolan ja Unkarin tilanteeseen.
Lisäksi Oettinger puhui tulevan rahoituskehyksen aikataulusta. Kehykset tullaan julkaisemaan vuoden 2018 puolivälissä, minkä jälkeen parlamentti ja neuvosto aloittavat neuvottelut. Oettingerin mukaan aikatauluvaihtoehtoja neuvotteluiden aloittamisen suhteen on kaksi: joko ne aloitetaan heti ehdotuksen julkaisemisen jälkeen, jolloin pyrkimyksenä on päästä lopputulokseen ennen vuoden 2019 EU-parlamenttivaaleja tai sitten aloitus siirtyy parlamenttivaalien jälkeen.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi puheenvuorossaan, että koheesiopolitiikan on johdettava rakenteellisiin muutoksiin, ja että tässä suhteessa ex ante -ehdot ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi. Jatkossa ex ante -ehtoja tulee entisestään vahvistaa. Cretu on pelännyt tämän johtavan rankaisutoimenpiteisiin ja negatiiviseen ehdollistamiseen. Cretu ja Katainen ovat kuitenkin samoilla linjoilla yhden säännöstön suhteen. Katainen valotti myös strategisten investointien rahaston (EFSI) roolia koheesiopolitiikassa todeten, että EFSI:llä on oma paikkansa julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemisessa. Jatkossa EFSI:n ja rakennerahastojen sääntöjä tulee kuitenkin selventää.
Konferessin ehkä sävähdyttävimmän puheen piti paikkaperustaisen koheesiopolitiikan isä Fabrizio Barca. Nykyinen koheesiopolitiikka toteuttaa pitkälti paikkaperustaisen lähestymistavan oppeja ja sen työkaluja (ehdollisuus, tulosperustaisuus, kumppanuudet), mutta se ei kuitenkaan toimi toivotulla tavalla. Ratkaisuksi Barca tarjoaa esimerkiksi yhden yhtenäisen rakennerahaston luomista sekä kansallisten viranomaisten valvontaoikeuksien kasvattamista.
Lue lisää:
Fabrizio Barcan puhe “The European Union’s Great Opportunity”
Agence Europe, Bulletin Quotidien Europe 11816 (27.6.2017) ja 11817 (28.6.2017).