Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n arvion mukaan infrastruktuuriin – teihin, ratoihin ja siltoihin – investoidun, BKT:n yhtä prosenttia vastaavan summan, vaikuttavuus saman vuoden bruttokansantuotteeseen on +0,4% ja neljän vuoden päästä +1,5%.

Yksi tärkeimmistä Euroopan Unionin sisämarkkinoiden kehityskohteista on unionin alueen merkittävimpien tie-, ilma-, vesi- ja ratayhteyksien kitkaton liittyminen toisiinsa.

EU:n liikennesektorin kehittämisen painopiste, TEN-T, koostuu liikenneväylistä, jonka ytimen – yhdeksän Eurooppaa halkovaa ydinverkkokäytävää – pitäisi olla valmis vuoden 2030 lopulla. Sitä täydentävien hiussuonistojen verkoston suunniteltu valmistumisvuosi on 2050.

Kahden ydinverkkokäytävän pohjoiset päätepisteet ovat Suomessa. Toinen on Pohjanmeri–Baltia ja toinen Skandinavia–Välimeri –ydinverkkokäytävä.

Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävä.

Pohjoinen kasvuvyöhyke on Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävän pohjoisin osa, jonka puitteissa rahoitetaan erityisesti Etelä-Suomen tavaralogistiikkaa sujuvoittavia hankkeita.

Taloudellisten etujen lisäksi sujuvammilla yhteyksillä on vaikutusta myös ilmastonsuojelutavoitteisiin: matka-aikojen lyhentyessä ja kuljetusten ­siirtyessä pikkuteiltä hyvin vetäville raiteille ja esteettömille valtateille, liikennesektorin teho kasvaa ja liikenteen tuottamat päästöt pienentyvät. Samalla ihmisten liikkuvuus myös rajojen yli työn perässä helpottuu.  
 

Lisää aiheesta: