Positiivinen rakennemuutos lisää Turun kaupungin palvelujen kysyntää

Turun alueen talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan muutaman viime vuoden aikana niin, että yksityisellä sektorilla kaikkien toimialojen liikevaihdot ja työvoiman määrät ovat kääntyneet nousuun. Kehityksen ennakoidaan lisäävän kaupungille maksettavia verotuottoja taloussuunnitelmakaudella 2018-2021.

Tämänhetkinen tulorahoitus ei kuitenkaan kata Turun kaupungin toiminnan ja investointien rahoitusmenoja.

- Turun ja koko alueen toimintaympäristön hyvin myönteinen kehitys ei näy vielä kaupungin taloudessa. Veropohjamme kasvaa, mutta samaan aikaan kasvavat myös palvelutarve ja kaupungin menot. Jos tuottavuutta ei pystytä nostamaan, kaupunki velkaantuu ja menettää investointikykyään. Taloudellisesta kasvusta ei saa nyt syntyä harhakuvaa siitä, että kaupungin menoja voisi kasvattaa enemmän kuin verorahoitus kasvaa. Menoja pitää kohdentaa kasvun vireen muuttamiseksi pysyväksi tilaksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Vuoden 2017 menot ovat toteutumassa lähes talousarvion mukaan. Vuonna 2018 menoja kasvattavat eniten palvelutarpeen kasvu erikoissairaanhoidossa, perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi suurten valmistuneiden investointikohteiden käyttöönotot kasvattavat vuosikustannuksia.

Kulut toimialoittain.

Kaupunki on onnistunut tasapainottamaan talouttaan

Kaupungin taloussuunnittelua ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston syksyllä 2011 päättämät linjaukset, joiden mukaan kaupungin talous tasapainotetaan vuoteen 2018 mennessä, vuosikate kattaa investointien poistot ja nettovelka kasvaa maltillisesti.

Turku on onnistunut käyttömenojensa hallinnassa hyvin. Toimintamalliuudistus vuodelta 2013 oli tälle alkua ja toimintamallia on kehitetty edelleen voimakkaasti.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell kiittää sitä, että kaupungin henkilöstö on tehnyt uutterasti töitä talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosina saavutettu toimintamenojen maltillinen kehitys on mahdollistanut taloudellisen tilanteen parantumisen.

Tasapaino saavutettiin etuajassa vuonna 2016 ja myös vuosi 2017 ennustetaan tasapainoiseksi. Kilpailukykysopimus söi vuoden 2017 tulorahoitusta, mutta tasapaino saavutetaan vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä kirjatulla kertatulolla. Kuluvan vuoden verotulojen ennustettua parempi kehitys kohdennetaan ensi vuonna palvelutarpeen kasvuun.

- Vuoden 2018 aikana palvelujen kysyntä kasvaa edelleen, mutta vuoden 2017 kaltaiset kertatulot eivät enää auta tulorahoitusta. Tästä syystä talouden tasapaino karkaa vuosien 2018-2020 osalta, kaupunginjohtaja Randell sanoo.

Valtio teki kuluvalle vuodelle kuntien verorahoitukseen leikkauksia, joiden perusteena oli laskennallisia säästöjä, kuten työajan lisääminen 6 minuuttia päivässä. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan valtionosuusleikkausten perusteet eivät ole realisoituneet kustannussäästöinä. Kuntien rahoitusvastuu palvelujen tuottamisessa on kasvanut merkittävästi ja nyt vastaavia päätöksiä on tehty lisää.

Kaupungin taloutta on hoidettu viimeiset vuodet kaikkien toimialojen osalta erityisen vastuullisesti, mikä on heijastunut kansallisestikin verraten maltillisena menojen kasvuna.

- Kaupungin taloutta on hoidettu viimeiset vuodet kaikkien toimialojen osalta erityisen vastuullisesti, mikä on heijastunut kansallisestikin verraten maltillisena menojen kasvuna. Valtion päätösten edessä kaupunki on kuitenkin pakotettu luomaan uusia tuottavuutta lisääviä toimintatapoja, toteaa kaupunginjohtaja Randell.

Valmistellun taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat yhteensä 46,4 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Kaupungin talouden tasapainon suunnitellaan palautuvan vuonna 2021. Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma kasvattaa kaupungin henkilötyövuosien määrää 46,4:llä vuonna 2018.

- Palvelutarpeen kasvuun perustuvat kustannusylitykset ovat ymmärrettäviä, mutta tulevina vuosina kasvavaan tarpeeseen tulee vastata lisäämällä toiminnan tuottavuutta. Tuottavuusmittarien mukaan olemme muita kaupunkeja jäljessä ainakin varhaiskasvatuksessa, Randell sanoo.

Investoinnit ja rahoitus

Turun kaupungin bruttoinvestoinnit ovat talousarvioesityksen mukaisesti taloussuunnitelmakaudella 99,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 91,2 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Merkittävimmät investointihankkeet taloussuunnitelmakaudella ovat Syvälahden (havainnekuva yllä)  ja Yli-Maarian monitoimitalot, tehostetun palveluasumisen yksiköt ja Viinamäen päiväkodin uudisrakennuskohteet sekä Puolalan koulun ja Ruiskatu 8:n peruskorjaukset.

Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 70 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään 45 miljoonalla eurolla. Kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista nettovelkaa 80 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2018-2021 velan lisäykseksi on merkitty 40-100 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2018 nettovelka nousee 60 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018 (pdf)

Lue koko talousarviotiedote

Strategiset maankäytön hankkeet.