Tänä syksynä valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Petteri Sääskilahti haaveilee hyvästä työpaikasta ja nauttii sillä välin sijaisuuksien tekemisestä, elosta avopuolison kanssa ja kotikaupungin monipuolisista palveluista.

Palvelut käytössä

Turun kaupungin palvelut ilahduttavat Petteri Sääskilahtea ja hän onkin sekä kulttuuri- että liikuntapalvelujen aktiivinen kuluttaja. Kaupunginteatterissa Petteri on viime aikoina nähnyt Seilin ja Tom of Finlandin, kirjastosta puolestaan löytyy laadukkaita elokuvia, joita eivät välttämättä esimerkiksi netin suoratoistopalvelut tarjoa.

- Myös esimerkiksi Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin pääsee opiskelijana edullisesti, Petteri kiittelee.

Liikuntapuolelta läheltä kotia löytyy Kupittaan urheiluhalli, jossa Petteri käy usein. Joskus talvella on tullut testattua myös hiihtämistä Impivaarassa, josta suksia saa vuokrata kertakäyttöön.

- Ne voidellaankin valmiiksi, tosi kätevää!

Uimisestakin pitävällä Petterillä on yksi toive.

- 50 metrin allas on keskustasta katsoen vähän kaukana, kun lähin sellainen löytyy Impivaaran uimahallista.

Petteri Sääskilahden kotona on lämpimän ajaton tunnelma. Tuntuu vähän kuin mummolaan astuisi, maalaukset seinillä kertovat kiinnostuksesta menneeseen ja olohuoneen nojatuolit viherkasvien lomassa suorastaan kutsuvat käpertymään syliinsä paksu kirja kourassa.

- Olemme hyödyntäneet Ekotoria aktiivisesti sisustaessa, ja kyllä, olen kiinnostunut myös historiasta, Petteri paljastaa.

70-luvun alussa rakennetun kerrostalon olohuoneesta ja keittiön ikkunoista tulvii syksyn värejä sisään pihan puista, ja aivan kivenheiton päässä siintää Kupittaanpuisto. Kaksitoistavuotias Roope-kissa möllöttää makuuhuoneen sateenkaarenkirjavalla matolla.

- Roope on asunut meillä puoli vuotta. Haimme sen puolisoni Iiron kanssa Turun kaupungin eläinhoitolasta. Toivoimme jo vähän iäkkäämpää kissaa, joka ei olisi kauhean villi. Hyvin Roope on meille sopeutunut, Petteri jutustelee.

Etelä vaati totuttelua

Alun perin Kolarista kotoisin oleva, Oulussa teini-ikäisenä kolmoistutkinnon suorittanut ja kokiksi valmistunut Petteri muutti Turkuun 2011. Hän aloitti silloin sosiologian opiskelut päästyään sisään toisella hakukerralla. Pohjoisessa kasvaneelle nuorelle opiskelijalle eteläisen Suomen harmaus ja lumettomat talvet tuntuivat melko rajulta.

Opiskelijalle Turku on kompakti kaupunki

- Ensimmäinen syksy meni aika yksin ja ihmetellessä, että miten täällä oikein pärjätään. Onneksi moni muukin opiskelukaveri oli tullut tänne muualta ja meitä oli useampi samassa veneessä.

Pian Petteri tottui Turkuun ja alkoi viihtyä. Kuitenkin vasta tavatessaan nykyisen puolisonsa elämä asettui todella ja Petteri tunsi löytäneensä kodin. Turun keskustassa ja yliopiston läheisyydessä on ollut kätevä asua, ennen nykyiseen kotiin muuttoa pariskunta asui kivenheiton päässä Vähä-Hämeenkadulla. Petteri ja Iiro nauttivat kävelyistä kaupungissa ja kaupungin helppoudesta, lyhyistä välimatkoista.

- Opiskelijalle Turku on kompakti kaupunki, vaikka sitä toki oli Oulukin.

Luottavaisin mielin töiden suhteen

Vastavalmistuneen sosiologin aiempi ammatti kokkina on saanut jäädä, vaikka opiskelujen ohessa ravintola-alalla työskentely olikin hyvä tapa tienata. Nuoren miehen ylitsevuotava energia ei riitä ainoastaan opintoihin ja tutkintojen suorittamiseen, sillä Petteri harrastaa monen muun lisäksi muun muassa luovaa kirjoittamista.

- Kirjoittamisessa oli parin vuoden tauko gradun ja pedagogisten opintojen takia, mutta nyt olen taas aktivoitunut sen parissa. Kirjoitan mielelläni hahmoista, joiden kautta sivutaan jotakin yhteiskunnallista asiaa tai teemaa.

Pedagogiset opinnot kantavat hedelmää, sillä Petteri tekee aina välillä opettajan sijaisuuksia. Oman alan asiantuntijatehtävät kiinnostavat, mutta vakituisia töitä on melko harvakseltaan tarjolla, Turussa ainakaan.

- Moni opiskelukavereista on muuttanut Helsinkiin töiden perässä. Itse en aio kuitenkaan vielä tehdä niin, vaan katselen rauhassa, mitä täältä päin voisi löytyä.

Petteri tiedostaa, että työelämä ja sen vaatimukset ovat muuttuneet aiempaa pirstaleisemmaksi. Jatkossa myös käytännönläheisempi, kuten sosiaali- tai työelämäneuvojan työ, voisivat olla tähtäimessä. Työ nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien kanssa on myös lähellä sydäntä. Petterillä onkin hyviä kokemuksia Turun ammatti-instituutista, jossa hän työskenteli viime keväänä.

- Nuorten kanssa oli mukava toimia, ja TAI:ssa oli muutenkin hyvä ilmapiiri.

Avoin, avoimempi Turku

Turussa on melko vaivatonta ja helppoa elää sateenkaariväen edustajana.

Seksuaalivähemmistöön kuuluvana, vajaa kolmekymppisenä kaupunkilaisena Petteri on sitä mieltä, että Turussa on melko vaivatonta ja helppoa elää sateenkaariväen edustajana. Kaupungilla saa kulkea rauhassa puolison kanssa. Parannettavaakin silti on.

- Ylipäätään erilaisuuteen ja vierauteen voitaisiin suhtautua vielä avoimemmin. Esimerkiksi palvelualoilla näkee edelleen tosi vähän hijabia, eli päähuivia käyttäviä naisia. Myös vammaisten ihmisten aseman parantaminen on tärkeää.

Nuoret ovat tässäkin hyvänä esimerkkinä.

- Ammatti-instituutissa jotkut opiskelijat saattoivat kysyä suoraan seksuaalisesta suuntautumisestani ja vastauksen saatuaan asia oli sitten sillä selvä eikä sitä enää sen enempää tarvinnut ihmetellä, Petteri muistelee.

Teksti: Heidi Horila
Kuvat: Heikki Räisänen

Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 4/2017.