EU-hankkeet tutuiksi: CIVITAS ECCENTRIC - mahdollisuuksia uudenlaiselle tekemiselle

Turku on mukana CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää älykästä liikkumista. Hankkeessa kehitetään erityisesti sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä, biokaasuautojen käyttöönottoa sekä liikkuminen palveluna -mallia, jonka kehitystyötä Turku johtaa. Älykäs liikkuminen kytkeytyy voimakkaasti Turun hiilineutraalisuusstrategiaan, jonka toteuttamisessa puhtaalla kaupunkiliikenteellä on tärkeä rooli.

Johdonmukaisilla askeleilla CIVITAS-kaupunkien joukkoon

CIVITAS on puhdasta kaupunkiliikennettä ajavien kaupunkien verkosto, jonka Horisontti 2020 -ohjelman alainen CIVITAS-rahoitusinstrumentti on erittäin kilpailtu. Tavoite CIVITAS -rahoituksen saamiselle asetettiin jo vuonna 2006, ja pitkäjänteisen työn ansiosta Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka on onnistunut saamaan tätä rahoitusta.

Imagotyö kaupungin eteen aloitettiin hyvissä ajoin ennen hankeprosessin virallista käynnistämistä. Kansainvälisen näkyvyyden saaminen Turulle on seurausta johdonmukaisista askeleista.

CIVITAS-kaupunkien joukkoon Turku pääsi UBC:n CIVITAS dynamo -hankkeen kautta, jonka viestinnästä Turku oli vastuussa. Tämä avasi ovet CIVITAS-tapahtumiin, ja antoi Turulle mahdollisuuden tuoda itseään esille potentiaalisena hankekumppanina. Imagotyötä eivät kuitenkaan tee hanketoimijat yksin, vaan viestiä pitää edistää monella eri taholla, Stella Aaltonen muistuttaa. Poliitikot sekä muut yhteistyökumppanit ovat yhtä lailla tärkeitä viestinviejiä ja kaupungin imagonrakentajia.

”Yhteistyökumppaneiden etsimisessä kannattaa nähdä vaivaa.”

Aaltonen painottaa, että ennen hakuprosessin alkua kannattaa pohtia tarkkaan sopivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hankehakemusta lähdetään työstämään. Turulla oli erityinen mielenkiinto Tukholmaa kohtaan, jolla oli kuitenkin valinnanvaraa hankkeista, joihin se lähtee mukaan. Lobbausta Tukholman suuntaan tehtiin lopulta kaupunginjohtajaa myöten.

On myös mietittävä, mitä eri toimijat voivat oppia toisiltaan, sillä kumppanuuksien tulisi hyödyttää kaikkien toimijoiden tavoitteita. Kaupunkivetoisissa hankkeissa mukana onkin usein edelläkävijöitä ja seuraajia. Vaikka Turku on monessa suhteessa seuraajakaupunki hankekumppaneidensa Madridin, Tukholman ja Münchenin rinnalla, on se digitalisaatiossa joukon kärkeä, Aaltonen kertoo. Näiden isojen kaupunkien lisäksi hankkeessa on mukana seuraajakaupunkina bulgarialainen Ruse.

Parasta hankkeessa on konkreettinen lopputulos, kuten sähköbussi tai kaupunkipyörä

Jokaisen hankekaupungin alla toimii paikallinen konsortio, joka tekee monitasoista yhteistyötä. Varsinais-Suomesta projektiin lähtivät Varsinais-Suomen liitto ja Valonia, Turun joukkoliikenne, lippujärjestelmistä vastaava Western Systems Oy, biokaasuautojen tankkauspisteistä huolehtiva Gasum ja UBC:n Kestävien kaupunkien komissio.

Lisäksi mukana ovat arvioinnin asiantuntijat Turun ammattikorkeakoulusta. CIVITAS-hankkeissa painotetaankin arvioinnin merkitystä ja verifioidun tiedon tuottamista, jotta hyvät käytännöt olisivat monistettavissa myös muihin kaupunkeihin.

”Huolellinen ennakkosuunnittelu helpottaa hankkeen toimeenpanoa.”

CIVITAS-hankkeiden hakuprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen suppean hankehakemuksen jälkeen toimitettiin laaja hakemus, jonka työmäärää Aaltonen kuvaa moninkertaiseksi esimerkiksi erilaisiin Itämeri-hankkeisiin verrattuna. Toiseen vaiheeseen päässeistä yhdeksästä hankkeesta kolmelle myönnettiin lopulta CIVITAS-rahoitus. Huolellisella ennakkosuunnittelulla helpotetaan kuitenkin hankkeen toimeenpanoa projektin aikana.

”Hankeprosessissa tärkeää on uskottavuus. Sitä ei voi saada, ellei tavoitteita ole integroitu strategiaan.”

Imagotyö, hyvät yhteistyökumppanit ja huolellisesti laadittu hakemus eivät kuitenkaan takaa onnistunutta lopputulosta. Onnistumisen edellytyksenä ovat kunnianhimoiset tavoitteet, joita kaupungin strategiset linjat tukevat. Turussa tärkeä tavoite, jota älykäs liikkuminen tukee, on hiilineutraalisuus.

Lisäksi CIVITAS-hankkeella parannetaan Kupittaan alueen liikkumisratkaisuja. Kupittaan alueen kehittäminen on yksi Turun strategisista kärkihankkeista, joten hankkeen tavoitteet on suoraan integroitu kaupungin strategiaan. Uusi digitalisaatiota ja automaatiota korostava Smart & Wise Turku -kärkihanke kytkeytyy myös läheisesti älykkään liikkumisen edistämiseen.

”Ulkoinen rahoitus on hyvä vaihtoehto silloin, kun tarpeet ja haasteet tunnistetaan, ja niihin halutaan löytää todellisia ratkaisuja.”

Aaltonen muistuttaa, että hankkeen suunnittelussa keskeistä on todellisiin tarpeisiin vastaaminen. Hankkeen merkityksellisyys syntyy siitä, kuinka hankkeen puitteissa tehty toiminta sulautuu pysyväksi toimintamalliksi.

Hyvin mietityt hankkeet mahdollistavat uudenlaisen tekemisen ja kehittymisen. Esimerkkinä uudella tavalla tehdyistä ratkaisuista Stella Aaltonen ja Päivi Kynkäänniemi nostavat esille kaupunkipyörien kilpailuttamisen, jossa hinnalla kilpailun ja avaimet käteen -ratkaisun sijaan pyrittiin löytämään eri toiminnoille sopivimmat tuottajat ja satsaamaan erityisesti kaupunkipyörien laatuun ja käytettävyyteen.

”CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen puitteissa on mahdollista kokeilla uusia tapoja tehdä asioita.”

Turun osalta CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa keskitytään liikkumiseen ja matkaketjuihin, joiden kehittämisessä Turku on edelläkävijä. Hanke on mahdollistanut kaupunkiliikenteen ideoiden kokeilemisen käytännössä, kuten kaupunkipyörien hankkimisen ja talvipyöräilyreitin avaamisen. Bussiliikenteen 1-linjan sähköistäminen onnistui CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen puitteissa, ja paikallisten taksiyrittäjien kanssa on käyty keskusteluja lasten ja nuorten harrastuskuljetusten järjestämisestä.

Kuluneena syksynä Turussa on järjestetty Future Forum -tilaisuuksia, joissa osallistujat ovat päässeet keskustelemaan asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien kanssa fiksun liikkumisen teemoista: biokaasusta, yhteiskäyttöautoista, sähköautoista ja talvipyöräilystä.

Kaupunkipyörien toivotaan jäävän ympärivuotiseen käyttöön, minkä lisäksi talvella pyöräilevien määrää halutaan Turussa nostaa laajemminkin. Tämän toteutumiseksi tarvitaan muutoksia pyöräilyreittien kunnossapitoon. Hankkeen puitteissa on aloitettu kaksivuotinen kokeilu, jossa 12 km pituisella testireitillä testataan harjasuolausmenetelmää, josta on hyviä kokemuksia esimerkiksi Tukholmasta.

Kynkäänniemi ja Aaltonen korostavat, että hankkeessa on lupa kokeilla ja oppia. He haluavat tehdä jotain uutta ja erilaista, mistä voidaan kertoa myös muille. Mahdollisia epäonnistumisia ei kannata pelätä eikä salailla, vaan kertoa avoimesti mitkä käytännöt todettiin hyviksi – ja mitä kannattaa tehdä toisin.

Hankejohtaja Stella Aaltosen tärpit hanketoimijoille

• Hankkeen tulee vastata todelliseen tarpeeseen.
• Hanke ei synny itsestään tai yhden tapaamisen pohjalta, tarvitaan useita viestinviejiä.
• Ole esillä ja hyödynnä kansainvälistä profilointia.
• Yhteinen tavoite ja sitoutuminen ovat ensiarvoisia, niiden on oltava integroituja strategiaan.
• Anna arvostusta. Tiimeihin kannattaa kerätä monipuolista osaamista. Tällöin tiimiläiset täydentävät toisiaan ja mahdollistavat muilta oppimisen.