Suomen 100. syntymäpäivää juhlittiin vuoden 2017 aikana sekä iloisesti että arvokkaasti. Juhlavuoden Yhdessä-teema toteutui hienosti eri alojen erikokoisissa hankkeissa, joissa visiönäärit ja osaajat yhdistivät voimansa tuottamalla ennennäkemättömän runsaan ohjelman meidän kaikkien suomalaisten iloksi. ISO KIITOS siis kaikille ohjelmaa tehneille ja siihen osallistuneille, ilman teitä ei Suomen suuri vuosi olisi toteutunut!
Uuden vuoden aaton juhlavuoden vastaanottajaisten jälkeen ohjelmavuosi käynnistyi näyttävästi suurtuotannoilla: Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaali sekä Turun musiikkijuhlien ja TFO:n yhteisponnistus Die Kalewainen in Pochjola -ooppera saivat mediassa hulppeasti palstatilaa ja somessa ylistäviä arvioita. Tom of Finland -aihe pysyi ohjelmassa pitkin vuotta myös näyttelyiden, elokuvan ja keskustelutilaisuuksien myötä.
Oopperan lisäksi Kalevala-tulkintoja sekä viittauksia kansalliseepoksemme tapahtumiin ja henkilöhahmoihin nähtiin ja kuultiin mm. muodostelmaluistelun, nettisarjan, dokumenttielokuvan ja nukketeatterin muodossa.
Suurtapahtumien pyörteissä
Tanssiteemaa toteutettiin alkuvuonna mm. kouluissa lavatanssiopetuksen merkeissä ja palvelutaloissa tanssiteatteriesityksinä sekä WAM:in Sarastuksia-museokierroksella. Kesän tanssitapahtumista selkeä ykkönen oli tietenkin kansanperinnejuhla Europeade, jonka laulu ja tanssi valtasivat Turun kadut ja lavat lähes viikoksi. Väriä, ääntä, eksotiikkaa ja iloa pursunnut hyväntahtoinen juhla tavoitti yli 200 000 katsojaa ja kuulijaa.
Muista kesän suurtapahtumista mieliinpainuvimpia oli varmasti Tall Ships Races, suurten purjelaivojen kokoontuminen maailman meriltä Aurajokeen. Yli puoli miljoonaa katsojaa kävi Turussa ihastelemassa aluksia ja miehistöparaateja sekä kuuntelemassa konsertteja.
Ruumiin kulttuuria ja hengen ravintoa
Urheilun saralla Paavo Nurmi Games vietti 60-vuotisjuhlaansa. Tihkuisessa kesäkuun illassa kansainvälistä urheilijajoukkoa jaksoi kannustaa kymmenen tuhatta katsojaa. Yleisurheilukisojen lisäksi etenkin kevät ja kesä olivat urheilutapahtumien ilotulitusta. Turussa pelattiin pesäpallon World Cup, juostiin, käveltiin ja rullailtiin Suomi 100 km -lenkillä, selvitettiin paremmuutta jalkapallo-otteluissa ja tsempattiin Fight Back Runilla.
Reformaation merkkivuosi kytkeytyi itsenäisyyden juhlavuoteen reformaation aikanaan Suomeen tuomien yhteiskunnallisten uudistusten välityksellä. Reformaatiota juhlittiin niin alkuvuonna Agricola-viikolla ja Kirkkopäivillä kuin marraskuussa Yhtä matkaa -pääjuhlassakin.
Liike-elämän puolella The Shift-festivaali tuplasi yleisönsä viime vuodesta ja aloitti hivuttautumisensa Kakolanmäelle. Turun päivänä turkulaiset yritykset, yhdistykset ja seurat esittelivät osaamistaan ympäri kaupunkia. Suomi 100 näkyi etenkin kaupungintalolla, jossa loppuvuoden ohjelmahankkeet esittäytyivät kävijöille sekä kauppatorilla, jossa järjestettiin arpajaisia tasatunnein. Kirjaston sisäpihalla tietovisa ja kepparirata houkuttelivat kilpailuhenkisiä osallistujia
Kulttuuri kukki
Vuosisadan kulttuurigaalassa juhlittiin ja palkittiin itsenäisyyden ajan suomalaisia kulttuurin tekoja ja tekijöitä. Vuosisadan kulttuuripersoonaksi valikoitui raadin ja yleisön äänillä Jean Sibelius. Toiseksi eniten ääniä sai Tove Jansson ja kolmanneksi ylsi Alvar Aalto.
Musiikki on juhlavuonna soinut sekä monenlaisten tapahtumien yhteydessä että keskiössä – soulista, jazzista, kansanmusiikista, karaokesta ja kuoromusiikista on nautittu yhtä lailla palvelutaloissa, kansallispuistoissa ja kirkoissa kuin lammen rannallakin.
Paikallisten museoiden ja perinneyhdistysten omat näyttelyt, seminaarit ja yhteisölliset tapahtumat toivat toivottua paikallisväriä ohjelmaan ja kiinnostivat kävijöitä myös oman paikkakunnan ulkopuolelta.
Luonnon helmassa – ja vähän kaupunginkin
Suomen luonto nousi Tilastokeskuksen* tutkimusten mukaan koko juhlavuoden yhdeksi suosituimmaksi teemaksi. Kyläkävelyt, suomenhevosteema, villiruoka ja taivaan alla vietetyt tapahtumat kertovat suomalaisten tarpeesta olla lähellä luontoa. Elokuun Yhdessä-viikonloppuna Turussa syötiin illallista Aurajoen varressa, Kosken Nuortentuvalla tehtiin asfalttimaalauksia ja katsottiin elokuvia ulkona, Paimiossa kiskottiin Kahden sillan soudut ja käytiin Draamakävelyillä.
Luonnon päivinä suomalaiset vaelsivat ulos raittiiseen ilmaan. Kurjenrahkan kansallispuistossa 26.8. patikoitiin, grillailtiin, kuunneltiin kuorolaulua ja laulettiin yhteislauluja. Luonto-teeman ja koko juhlavuoden kruunu Turussa oli itsenäisyyspäivän aaton ja itsenäisyyspäivän monitaideteos Luminous, jonka eläinhahmot käyskentelivät Turun linnan sinivalkoisiksi valaistuilla ulkopinnoilla.
Seuraavat sata vuotta
Suomen 100. itsenäisyyspäivään 6.12.2017 päättynyt juhlavuosi oli varsinaista tapahtumien ja yhdessäolon ilotulitusta, jonka juhlahumussa suomalaiset löysivät toisensa ja intoutuivat kokeilemaan myös uutta. Toivomme, että yhdessä tekeminen ja kokeminen kantavat meitä suomalaisia myös jatkossa. Menestyksekästä seuraavaa sataa vuotta Suomelle, suomalaisille ja Suomen ystäville!
* Suomi 100 -seurantatutkimus tehdään osana Tilastokeskuksen kuluttajabarometria ja tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Seurantajaksot toteutetaan yhteensä viisi kertaa (09/2015, 09/2016, 03/2017, 09/2017) ja viimeinen osa toteutetaan juhlavuoden päätyttyä, maaliskuussa 2018. Tuoreimmassa tutkimuksessa 9/17 haastateltiin satunnaisotannalla yhteensä 1 157 iältään 15-84-vuotiasta vakituisesti Suomessa asuvaa henkilöä.