Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä kovaa vääntöä Brysselissä. Pienenevä EU-budjetti tulee näkymään myös koheesiopolitiikassa. Komission eri osastojen esittämät mallit koheesiopolitiikan leikkaamiseksi ovat sangen huolestuttavia kehittyneiden alueiden ja näin ollen myös Varsinais-Suomen kannalta. Brysselissä onkin meneillään kaksi alueiden yhteistä aloitetta, joiden tavoitteena on taata koheesiorahoitus kaikille EU-alueille myös jatkossa. Lisäksi komissio tulee mm. avaamaan julkisen kuulemisen koheesiopolitiikan tulevaisuudesta tammikuun aikana.

Pienenevä EU-budjetti näkyy myös koheesiopolitiikassa

Brexitin ja EU:lle kaavailtujen uusien tehtävien (puolustustehtävät, maahanmuutto ja rajavalvonta) myötä EU:n tulevien vuosien budjetti on tällä hetkellä kovien vääntöjen alla. Komissio tulee julkaisemaan esityksensä tulevista rahoituskehyksistä toukokuun lopussa ja pian tämän jälkeen ehdotuksensa vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta.

Varmaa on, että koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Siinä missä aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on myös ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja.

Koheesiopolitiikan synkät tulevaisuuden skenaariot

Neljä eri leikkausmallia on vilahdellut komission papereissa.

Aluepolitiikan pääosasto DG REGIO on esittänyt kaksi leikkausmahdollisuutta. Ensimmäisen mukaan tuki kohdistettaisiin ainoastaan vähiten kehittyneille alueille, joiden BKT on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Toisen skenaarion mukaan koheesiotuki suunnattaisiin vain koheesiomaille eli maille, joiden asukaskohtainen BKT on alle 90 % EU:n keskiarvosta. Interreg-ohjelmat säilyisivät kummassakin skenaariossa kaikilla EU:n alueilla.

Budjetista vastaava komissaari Günther Oettinger on maininnut puheissaan 5-10 %:n leikkausmahdollisuudesta. Tällainen leikkaus toimisi luultavasti juustohöylämallin mukaan, eli leikkaus koskisi kaikkia maita samalla tavalla.

Työllisyydestä vastaava komission pääosasto DG EMPL puolestaan on ehdottanut, että Euroopan sosiaalirahasto otettaisiin pois koheesiopolitiikan alta ja laitettaisiin yhteen muiden henkilöpääomarahastojen, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston, Euroopan globalisaatiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kanssa.

Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa selvityksen, jossa analysoidaan näitä eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutusta eri alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät varsin huolestuttavilta:

  • Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille
    - Suomen rahoitus vähenisi 88 %
     
  • Skenaario II: tuki ainoastaan koheesiomaille
    - Suomen rahoitus vähenisi 88 %
     
  • Skenaario III: juustohöylämalli eli 10 %:n leikkaus koheesiorahastoista
    - Suomen rahoitus vähenisi 10 %
     
  • Skenaario IV: sosiaalirahasto pois koheesiorahastoista
    - Suomen rahoitus vähenisi 40 %

On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee lobata kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa.

Alueiden toiveena koko EU:n kattava koheesiopolitiikka, paremmat indikaattorit ja joustavuus

Brysselissä käydäänkin nyt kiivaasti keskustelua tulevaisuuden suuntaviivoista. DG REGIO järjesti 4.12. Brysselin aluetoimistoille yhteistapaamisen, jossa alueet esittivät yhteisen toiveen koko EU:n kattavan, vahvan koheesiopolitiikan säilymisestä. Muita alueiden toiveita ovat indikaattorien kehittäminen sekä koheesiopolitiikan joustavuus.

Kuten komission 9.10. julkaistusta seitsemännestä koheesiokertomuksesta kävi ilmi, Euroopan erot ovat muuttumassa alueiden välisistä eroista alueiden (kaupunki-maaseutujako) ja kaupunkien sisäisiksi eroiksi. Myös keskiarvoltaan korkean BKT:n alueilla on ongelmia, kuten nuorisotyöttömyys, maahanmuutto ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tämän vuoksi indikaattoreita tulisi muuttaa niin, että ne ottaisivat paremmin huomioon myös nämä seikat.

Alueet ilmaisivat toiveensa myös joustavammasta koheesiopolitiikasta, jossa otettaisiin huomioon alueille ominaiset haasteet. Myös kaupunkien erityispiirteet sekä kaupunkiagendan vahvistaminen toivottiin otettavan huomioon tulevan koheesiopolitiikan suunnittelussa.

Koheesiopolitiikasta vastaavan komissaari Cretun kabinettipäällikkö Nicola de Michelis kehotti alueita pitämään nyt ääntä koheesiopolitiikan tärkeydestä. De Michelisin mukaan tärkeää on puhua yhdellä vahvalla äänellä ennemmin kuin lähettää erillisiä viestejä. Vaikuttaa voi osallistumalla yhteisiin aloitteisiin, vastaamalla tammikuussa avattavaan julkiseen kuulemiseen sekä osoittamalla koheesiopolitiikan hyviä saavutuksia.

Brysselissä meneillään olevat aloitteet

Brysselissä onkin meneillään kaksikin aloitetta koheesiopolitiikan säilyttämiseksi kaikille alueille. Ensimmäinen näistä on Ala-Itävallan alueen (Niederösterreich) koordinoima alueiden aloite, jonka ensimmäinen julistus julkaistiin syyskuussa 2016. Varsinais-Suomen liitto oli mukana vuoden 2016 julistuksessa, ja on ilmoittanut tukevansa myös nykyistä aloitetta.

Toinen koko Euroopan koheesiopolitiikkaa tukeva aloite on alueiden komitean ajama Cohesion Alliance -julistus, jonka ovat allekirjoittaneet mm. kuntien eurooppalainen kattojärjestö CEMR, isojen eurooppalaisten kaupunkien järjestö EUROCITIES, perifeeristen merialueiden liitto CPMR, Ranskan alueiden kattojärjestö sekä monet muut merkittävät tahot. Lisätietoja Cohesion Alliance -aloitteesta löytyy alueiden komitean sivuilta (ks. täältä).

Julkinen kuuleminen koheesiopolitiikasta

Komissio avasi julkisen kuulemisen tulevan rahoituskauden koheesiopolitiikasta: 

Vaikuta vastaamalla kyselyyn 8.3.2018 mennessä: EU:n rahoitusvälineet koheesion alalla

Vuoden 2018 tärkeät päivämäärät

8.‒9.1. Euroopan komission ”Future of the EU budget” -konferenssi

10.1. Euroopan komission periaatekeskustelu monivuotisesta rahoituskehyksestä

14.2. Euroopan komissio hyväksyy esityksensä epävirallista monivuotista rahoituskehystä koskevaa Euroopan neuvoston kokousta varten

15.‒16.2. Bulgarian pj-konferenssi koskien Euroopan sosiaalirahastoa

23.2. Epävirallinen Euroopan neuvoston kokous koskien monivuotista rahoituskehystä

9.3. Bulgarian pj-konferenssi koskien monivuotista rahoituskehystä

8.5. Bulgarian pj-kauden korkean tason konferenssi tulevasta koheesiopolitiikasta ”EU Cohesion Policy: post 2020 perspectives for convergence and sustainable regions”

29.5. Euroopan komissio julkaisee ehdotuksensa vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä

Kesä-heinäkuussa komissio hyväksyy lakiehdotukset vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta

8.‒11.10. European Week of Regions and Cities

13.‒14.12. Euroopan neuvosto keskustelee monivuotisen rahoituskehyksen edistymisestä

Asiasanat: