Viides Connected Smart Cities Conference toi 11.1. kaupunkien toimijoita Brysseliin keskustelemaan älykkäästä kaupunkikehittämisestä teemalla ”Cities Driving Digital Transition”.

Open and Agile Smart Cities (OASC) -verkoston, jossa Turkukin on mukana, järjestämän konferenssin pääviestinä oli kaupunkien keskeinen rooli sekä yhdessä toimiminen avaimena digitaalisen murroksen edistämisessä. Luomalla innovaatiokumppanuuksia kaupunkien, paikallisten yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä kansalaisten välillä, voidaan testata uusia innovatiivisia ratkaisuja elävässä kaupunkiympäristössä. Näin kaupungit muodostavat innovaatioekosysteemeitä muiden toimijoiden kanssa ja muuttuvat eläviksi laboratorioiksi (”living labs”).

Digitaalitalouden komissaari Marya Gabriel totesi puheessaan, että kaupunkien on otettava vahva rooli digitalisaatiokehityksessä, sillä kaupungistuminen tapahtuu yhtä aikaa nopean teknologisen kehityksen kanssa. Tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Samaan aikaan big data, IoT, tekoäly ja robotisaatio mullistavat työtä, hallintoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Digitalisaation tuomat innovaatiot voivat toimia ratkaisuina moniin yhteiskunnallisiin ja erityisesti kaupunkialueita koskettaviin haasteisiin, kuten päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseen ja palveluiden saavutettavuuteen.

EUROCITIESin pääsihteeri Anna Lisa Boni toivoisikin EU-politiikkaan vahvempaa kaupunkipainotusta. Hänen mukaansa digitalisaatioon liittyy kolme kaupunkeja koskevaa pääulottuvuutta: hallinnon muuttuminen sähköiseksi, suotuisten olosuhteiden luominen ICT-teollisuudelle ja pitkän tähtäimen sosiaalinen ja taloudellinen muutos. Haasteita digimurrokselle on kuitenkin vielä useita, kuten digitaalitaitojen puute, asenteet sekä yhteisten standardien puute.

Tiedon vaihto ja vertaisoppiminen

Alueiden komitean varapuheenjohtaja ja Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula haastoi kaikkia kaupunkeja muuttumaan innovaatioekosysteemeiksi, jotka mahdollistavat paikallisen digitaalitalouden kehittymisen. Markkulan mukaan parhaiten älykkäiden innovaatioekosysteemien luomista voi edistää kaupunkien yhteistyöllä ja kumppanuuksilla, joissa jaetaan tietoa ja edelläkävijöiden käytäntöjä. Alueiden komitea on koonnut Euroopan kaupunkien ja alueiden hyvistä käytännöistä Regional Innovation Ecosystems -kirjan.

Myös Euroopan komission Urban Agenda -kumppanuudet toimivat tiedon välityksen ja luomisen alustoina. Digital Transition -kumppanuuden koordinaattori Mika Rantakokko esitteli kumppanuuden päätavoitteita. Tarkoituksena on kartoittaa keinoja vauhdittaa datan vapauttamista ja hyödyntämistä, innovaatioprosessien käyttöönottoa, keskeisten mahdollistavien teknologioiden testaamista, digitaalisten taitojen kehittämistä tasa-arvoisesti sekä kansalaislähtöistä e-hallintoa. Kumppanuus järjestää avoimen kuulemisen toimintasuunnitelmaluonnoksestaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Tiedon vaihto, vertaisoppiminen ja yhteinen standardointi tapahtuvat myös kansainvälisten verkostoiden, kuten Euroopan kaupunkien verkoston EUROCITIESin, Open and Agile Smart Cities sekä European Network of Living Labs (ENoLL) -verkostojen kautta.

Älykkäitä kyliä unohtamatta

Älykäs kehitys ei kosketa kuitenkaan vaan pelkästään kaupunkeja. Anna Ståhlbröst Luleån yliopistosta muistutti, että olisi parempi puhua älykkäiden kaupunkien sijaan älykkäistä yhteiskunnista, joissa otetaan myös kylät ja harvaan asutut seudut huomioon. Kylät kohtaavat toisenlaisia liikkumiseen, palveluihin ja työllisyyteen liittyviä haasteita kuin kaupungit. Välimatkat ovat pitkiä, palvelut kaukana ja työntekijöistä ja/tai työpaikoista voi olla pulaa. Kylien on siis sitäkin tärkeämpi olla älykkäitä ja nekin voivat toimia living lab -innovaatioekosysteemeinä.

Ståhlbröst esitteli tilaisuudessa FormIT Process -mallin, jonka avulla tutkitaan digitaalisiin palveluihin sekä liikenteeseen liittyviä tarpeita tuomalla yhteen kunnat, asukkaat, paikalliset yritykset, tutkijat ja opiskelijat. Kartoituksen pohjalta luodaan, kehitetään ja testataan yhdessä ideoita harvaan asuttujen alueiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Älykäs liikenne

Konferenssissa keskustelitiin myös liikkuminen palveluna eli MaaS -konseptin kehittämisestä. MaaSilla ei ole tarkkaa rajaavaa määritelmää, mutta siihen kuuluu olennaisesti useiden eri liikennemuotojen yhdistämistä saman palvelun ja yhden maksun alle sekä ajantasaisen informaation tarjoaminen esimerkiksi mobiilisovellusten avulla. Pilottitutkimusten mukaan MaaS edistää julkisen liikenteen käyttöä ja vähentää yksityisautoilua, joten se voisi tarjota kaupungeille ratkaisun päästö- ja liikenneruuhkaongelmiin sekä helpottaa kaupunkilaisten liikkuvuutta.

MaaS Alliance -verkoston koordinaattori Pia Karjalaisen mukaan kaupungit ovat avainasemassa MaaS-järjestelmien käyttöönotossa. Onnistunut toimeenpano vaatii Karjalaisen mukaan julkisten ja yksityisten liikennesektoreiden sekä eri liikennemuotojen integraatiota, tiedon jakamista ja hyödyntämistä, joustavuutta ja roaming-palveluiden kehittämistä. Kaupunkien rooli on toimia innovaatioalustana sekä edesauttaa muiden toimijoiden yhteistyötä.

Tilaisuudessa esiteltiin myös konkreettisia esimerkkejä MaaS-pilottihankkeista. IMOVE-hankkeessa testataan MaaS-ratkaisuja neljässä Euroopan kaupungissa. EMBERS-hankkeen tavoitteena on luoda liikkuvuusalusta, johon on yhdistetty useita eri palveluita, kuten ajantasainen informaatio vapaana olevista parkkipaikoista, ilmanlaadusta, liikenneruuhkista ja reittivalinnoista.

EU tukemassa kaupunkien digitalisaatiota

Euroopan komissio tukee älykkäiden kaupunkien rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman (erityisesti Smart Cities and Communities -haut), aluekehitysrahastojen sekä Euroopan investointipankin lainojen kautta.

Lisäksi komissio on julkaissut yksittäisiä Smart City -teemaisia hakuja. Komissio julkaisi lokakuussa Digital Cities Challenge -haun, jossa voittajakaupungeille tarjotaan asiantuntija-apua digitaalistrategioiden kehittämiseen. Haku on auki 25.1. asti. Tämän vuoden alkupuolella komissio tulee julkaisemaan WiFi4Europe -haun, jossa tarjolla on rahoitusta WiFi -yhteyksien luomiseen julkisiin tiloihin, kuten kaupunkikeskustaan, kirjastoon tai sairaalaan. Paikallisia viranomaisia kannustetaan kehittämään heidän omia digitaalipalveluita sovellusten kautta.

Konferenssin loppupuheissa komission IoT-yksikön päällikkö Mechthild Rohen lupaili myös uusia Smart City -hakuja. Näistä tullaan julkaisemaan lisätietoa pian.

Lue lisää Connected Smart City 2018 -konferenssista:

OASCities

 

 

 

 

Asiasanat: