Turun filharmonisen orkesterin kävijämäärä jälleen nousussa
Turun filharmonisen orkesterin vuosi 2017 ylitti jälleen viime vuosien kävijämääräennätykset. Orkesterin kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n. 1 500 kävijällä. Vuonna 2017 orkesterin kokonaiskävijämäärä oli lähes 74 000, mikä ylittää tavoitearvon noin 4 000 tuhannella kävijällä. Sinfoniasarjan täyttöaste oli edelleen yli 90 %, johon se on jo kolmen vuoden ajan yltänyt.
Intendentti Maati Rehor pitää orkesterin vuotta 2017 erinomaisena:
–Korkea kävijämäärät kertovat ennen kaikkea ohjelmiston ja tapahtumiemme monipuolisuudesta sekä orkesterin taiteellisesta tasosta. Kiinnostavat vierailijat niin klassisen musiikin huipulta kuin viihdemaailmastakin ovat vetovoimatekijöitä, mutta ytimessä on orkesterin suhde yleisöönsä ja kaupunkilaisiin. On tärkeää, että toimintamme tavoittaa aidosti erilaisia kävijäryhmiä, ja että pystymme toisaalta olemaan näkyvä osa kaupungin kulttuuritoimintaa laajemminkin mm. median välityksellä.
Myös orkesterin yleisötyön määrä kasvoi edelleen, ja sisälsi konserttitoiminnan lisäksi paljon oheistapahtumia. Yleisökasvatustapahtumiin osallistuneiden määrä oli hiukan alle 6 300 henkeä, mikä ylittää tavoitearvon lähes kolmanneksella. Orkesteri järjestää yleisötapahtumia säännöllisesti ja monipuolisesti, tavoittaen myös runsaasti lapsia ja maahanmuuttajia. Kävijöitä yksistään lasten tapahtumissa oli hieman yli 14 000. Orkesteri tavoittaa kuulijoita myös verkkokonserttien kautta, joita oli viime vuonna 11 kappaletta, sekä radio- ja TV-esiintymisten kautta, joita oli myös huomattavan paljon, neljä kappaletta.
Orkesterin vuoteen 2017 mahtui suuria tuotantoja, uusia aluevaltauksia ja neljä kantaesitystä. Vuoden aikana koettiin mm. You must be the change you wish to see in the world -konsertti- ja luentosarja, Die Kalewainen in Pochjola -ooppera, Sing Along @ Hansa -jalkautumistapahtuma Hansakorttelissa, 5 600 kahdeksasluokkalaista Taidetestaajaa, ensimmäinen #tfovirtual-konsertti sekä neljä ruoka- ja musiikkikulttuuria yhdistävää Syötävät sävelet -iltaa musiikintutkija Susanna Välimäen johdolla.
Turun Konserttitalon ulosvuokrattujen tilaisuuksien kävijämäärä oli ennätyksellinen noin 57 500 kävijää. Määrä on yli 13 000 kävijää enemmän vuoteen 2016 verrattuna.
Turun museokeskuksessa huikea ennätysvuosi
Turun museokeskuksen museoissa ja gallerioissa vieraili vuoden 2017 aikana yhteensä 441 817 kulttuurin ja historian ystävää. Vastaava luku vuonna 2016 oli 353 606.
50-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Wäinö Aaltosen museo rikkoi 92 733 kävijällään kaikkien aikojen kävijäennätysensä. WAMin juhlavuoden avasi näyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata, ja kesän suursuosikki oli Jacob Hashimoton näyttely Giants and Uncertain Atmospheres. Juhlavuoden päätti kotimaista nykytaidetta esitellyt näyttely Kehonkuva. Näyttely oli myös osa Taidetestaajat-hanketta, jonka puitteissa näyttelyyn kävi tutustumassa noin 2 500 kahdeksasluokkalaista.
Biologisessa museossa oli 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esillä museon historiasta kertova Biologinen museo 110 vuotta -juhlanäyttely ja kävijämäärä kasvoi reilulla 5 000 vuoteen 2016 verrattuna. Reformaation merkkivuoden kunniaksi Turun linnassa avattiin alkuvuodesta Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely, joka on edelleen esillä tämän vuoden marraskuuhun asti.
Museoiden monipuolinen ja uudistuva tapahtuma- ja näyttelytoiminta nostivat kävijämääriä myös Luostarinmäen käsityöläismuseossa, jossa vieraili lähes 10 000 kävijää enemmän kuin vuonna 2016. Myös Suomi100-juhlavuosi, sekä suurtapahtumat The Tall Ships Races ja Europeade saivat ihmiset liikkeelle ja kiinnostumaan kaupunkikulttuurista.
Valtakunnallisen museokortin suosio jatkoi kasvamistaan. Museoissa museokorttikäyntejä oli reilut 30 000 eli yli puolet enemmän kuin aikaisempana vuonna.
Lähikirjastojen suosio näkyi kirjastokäyntien ja lainojen kasvuna
Turun kaupunginkirjaston kävijämäärä ylitti vuonna 2017 kaksi miljoonaa. Lähikirjastojen käynneissä oli kasvua 9,8 %, kirjastokäynneissä yhteensä pääkirjasto mukaan lukien 1,9 %.
Lähikirjastojen lainat kasvoivat 9,2 %, erityisesti lainojen määrää nostivat omatoimikirjastot. Huiminta lainauksen kasvu oli Skanssin yhteispalvelupisteen kirjastossa (23 %) sekä omatoimisessa Paattisten kirjastossa (20 %), joissa myös kävijäluvut nousivat eniten. Kaikkiaan kaupunginkirjastossa kertyi kirjastolainoja viime vuonna yli kolme miljoonaa.
Vaski-verkkokirjaston käynnit kasvoivat lähes 16 %. Sähköisten aineistojen käyttö jatkoi myös edellisten vuosien tapaan kasvuaan.
Lainattavan aineiston varausmaksut poistuivat kaikissa Vaski-kirjastoissa 1.1.2017, mikä näkyi koko vuoden ajan varausten määrän kasvuna. Syyskuussa Turun kaupunginkirjasto otti käyttöön järjestelyn, jossa aineisto jää lainattavaksi siihen kirjastoon, johon asiakas sen palauttaa. Ns. kellutuksella lisättiin eri toimipisteiden kokoelmien vaihtelevuutta ja vähennettiin tarpeettomia aineistokuljetuksia.
Kaupunginkirjaston järjestämiin tapahtumiin osallistui lähes 40 000 henkilöä, mikä oli vajaat 15 % edellisvuotta enemmän. Itsenäisyyden merkkivuosi kiinnittyi kirjastossa suomalaiseen kulttuuriin ja sivistykseen. Vuosi huipentui Kaamosiltaan marraskuussa, jolloin Ismo Alanko yksin veti pääkirjastoon kerralla noin 700 ihmistä.
Turun liikuntapaikoilla aiempaakin vilkkaampi vuosi
Turun liikuntapaikoilla vuosi 2017 oli edellistäkin vuotta vilkkaampi. Kaikki uimalaitokset olivat avoinna Samppalinnan maauimalan avauduttua remontin jälkeen, ja uimalaitosten asiakaskäynnit nousivat yli 778 000 käyntiin. Impivaaran ja Varissuon jäähalleissa luisteli 217 000 luistelijaa, kasvua edelliseen vuoteen oli 17 000 luistelijan verran. Seurojen, yhdistysten ja muiden ryhmien vuorovarauksia tilastoitiin varattavissa liikuntapaikoissa noin 290 250 tuntia. Määrä oli noin 10 000 tuntia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikuntakäyntejä seurojen ja yhdistysten vuoroilla sekä urheilutapahtumissa kertyi siten miljoonia.
Talviliikuntakausi ei ollut paras mahdollinen, silti välinelainaukset kasvoivat merkittävästi. Turkulaiskoulut saavat Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen suksivuokraamon sekä Kupittaan luistelumadon välineet koulupäivinä käyttöönsä maksutta. Lainasuksilla hiihtämisen ilosta nautti yli 5 200 turkulaista koululaista tai päiväkotilasta. Vuotta aiemmin lainaajia oli 3 300. Luistimien lainat nousivat edellisestä vuodesta yli puolella. Viime vuonna 1 650 alakoulujen ja 1 580 yläkoulujen tai lukion oppilastasta sai vuokraluistimet maksutta käyttöönsä liikuntatunneilla.
Turun Liikkuva koulu tarjosi keväällä ala- ja yläkoulujen oppilaille 180 maksutonta harrasteliikuntaryhmää viikossa. Kevätkaudella niissä liikkui keskimäärin 2 000 lasta viikoittain. Syksyllä harrasteryhmien määrä kasvoi 220 ryhmään ja lapsia liikkui ryhmissä keskimäärin 2 500 viikoittain.
Nuorisopalveluissa aktiivinen vuosi
Turun kaupungin nuorisopalveluiden eri toimipisteissä ja tapahtumissa vieraili 2017 kaikkineen noin 854 000 kävijää. Pelkästään Seikkailupuistossa vieraili yli 130 000 kävijää.
Vapaa-aikatoimialan yhteinen Lasten uusivuosi Seikkailupuistossa veti jälleen noin 6 800 kävijää ja eri lomakausien tapahtumissa kuten talviloma- ja pääsiäistapahtumissa väkeä riitti tungokseksi asti.
Tapahtumista Seikkailupuiston Musapiknik jouduttiin siirtämään kaatosateen vuoksi telttaan, mutta rajallisista tiloista johtuneesta yleisökadosta huolimatta tapahtuma ei juuri kärsinyt tunnelmassa. Niin yleisö kuin artistit joustivat, ja kuulijoita saatiin kuitenkin yli 4 000.
Yksittäinen Suomi 100 -suurtapahtuma, jonka tuottamisesta ja järjestelyistä vetovastuu oli nuorisopalveluilla, oli Luminous Finland Suomi 100 -teoskokonaisuus Turun linnassa. Se keräsi yli 18 000 katsojaa, mikä oli liki 10 000 katsojaa enemmän kuin mikään mukana ollut taho osasi odottaa.
Koulunpäättäjäistapahtuma #päättäjäiset Kupittaan urheiluhallissa toi Turun alueen yläkoulujen kasiluokkalaisia opettajineen paikalle peräti 1 600. Tyttöjen omassa Mimmi Magiaa -messutapahtumassa Vimmassa vieraili kaikkineen 350 tyttöä.
Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman kokonaiskävijämäärä pysyi suurin piirtein samana kuin aiempina vuosina, käyntikertoja oli lähes 80 000. Vimman taidepajojen toiminnantäyteinen vuosi päättyi Suomi 100 -kynttiläpajoihin, joissa kaikki valmistavan opetuksen luokat kävivät. Avoimista pajoista pelkästään Suomi 100 -kynttiläpaja keräsi noin 100 ja muut avoimet pajat yhteensä noin 400 kävijää.
Hansakorttelin Kultatalon pop up -nuorisotilan aukioloja saatiin lisättyä yhteistyösopimuksen myötä syyskuussa viiteen päivään viikossa. Yksittäisen illan keskimääräinen kävijämäärä oli viime vuonna peräti 128 nuorta, ja määrä on koko ajan kasvussa. Tämän vuoksi Hansakorttelin nuorisotila jatkaa nyt uudessa paikassa ja pitää ovet auki viitenä päivänä viikossa.
Nuorisopalveluiden neljällä leirialueella (Sauvon Ahtela, Taivassalon Tippsund, Rymättylän Vienola ja Nukkumajoen leirikämppä Inarissa) vieraili yli 32 000 kävijää.