Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan tuotettiin vuoden aikana kaupunkilaisten ja vierailijoiden koettaviksi satoja tapahtumia ja juhlatekoja, joita toteuttamassa olivat niin kaupungin yksiköt kuin turkulaiset seurat, yhdistykset ja yrityksetkin.

Onnistuimme yli odotusten monipuolisessa ja mahdollisimman saavutettavissa olevassa ohjelmassa

Joulukuuhun 2017 mennessä Varsinais-Suomesta löytyi kaikista maakunnista kolmanneksi eniten Suomi 100 -hankkeita. Varsinais-Suomessa toteutettiin viralliseen ohjelmaan kuuluvia hankkeita 426, joista 149 Turun kaupunkialueella. Turussa otettiin Suomi 100 -ohjelman viestintään ja markkinointiin mukaan myös kaupungilta yhteisöavustusta saaneet tuotannot, 62 kpl. Avustuksilla saatiin aikaan runsaasti mielenkiintoista sisältöä sekä useille eri kohderyhmille suunnattua juhlavuoden ohjelmaa. Juhlavuoden toteutuksia on luonnollisesti syntynyt myös virallisen ohjelman ja yhteisöaloiteavustuksien ulkopuolella.

– Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmalle asetettiin seitsemän toimintalinjaa, joilla haluttiin aikaansaada monipuolinen ja mahdollisimman saavutettavissa oleva ohjelma sekä kaupunkilaisten että vierailijoiden koettavaksi. Tässä onnistuimme mielestäni jopa yli odotusten, sanoo tyytyväinen Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.

Kaupunki toteutti juhlatekoja perustoiminnassaan

Toimialojen yksiköissä ja kaupungin omistamissa yhtiöissä toteutettiin laajalti juhlatekoja, joista suuri osa oli avoimia kaikille kaupunkilaisille. Oppilaitoksissa järjestettiin juhlia, näytöksiä ja itsenäisyyspäivän ympärillä monialaisia oppimiskokonaisuuksia Suomi 100 -teemalla. Arkean kiinteistönhoidon ja siivouksen tempaukset jalkautuivat asiakaskohteisiin kouluista vanhainkoteihin ja ruokapalveluiden tapahtumissa korostettiin yhdessä syömistä. Sinivalkoisia kukkia istutettiin pientareille, perunoita Kupittaalle.

Hyvinvointitoimialalla panostettiin veteraanien kotona asumiseen tarjoamalla mahdollisuus maksuttomaan siivoukseen, ateriapalveluun tai virkistystoimintaan. Kuva- ja taidenäyttelyitä järjestettiin useampia, mm. Mäntymäen terveysasemalla touko-elokuussa esittäytynyt Sata vuotta suomalaista terveydenhuoltoa -valokuvanäyttely, joka jatkoi Ruusukorttelin palvelutalossa lokakuusta vuodenvaihteeseen.

Kävijäennätyksiä museoissa ja kaupunginteatterissa

Kaupunginteatterin Suomi 100 -ohjelmaan kuulunut  Tom of Finland -musikaali keräsi 22 000 katsojan yleisön.

Vapaa-aikatoimialalla kirjastoissa, museoissa, liikunta- ja nuorisopalveluissa sekä orkesterin toiminnassa toteutui näyttelyitä, näytelmiä, juhlia, avajaisia, konsertteja ja keskustelutilaisuuksia. Turun Filharmonisen Orkesterin Change-sarjassa järjestettiin luentoja ja konsertteja, joissa tarkasteltiin mm. sananvapauden, rauhan ja moniarvoisuuden teemoja.

50-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Wäinö Aaltosen museo rikkoi 92 733 kävijällään kaikkien aikojen kävijäennätyksensä vuonna 2017. Suomi 100 -ohjelmaan kuuluivat Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttely sekä Touko Laaksonen – Tom of Finland / musiikista ja miehistä -näyttely.

Pääkirjaston luennot, näyttelyt, seikkailut ja juhlat värittivät lähes jokaista juhlavuoden viikkoa ja merkkipäivien ympärille järjestettiin erikoisohjelmaa, mm. Taiteiden yön teemana oli suomalainen musiikki. Suomi 100 -sateenvarjon alla tuotettuihin tilaisuuksiin osallistui pääkirjastossa noin 7000 henkilöä. Turun Kaupunginteatterin Suomi 100 -ohjelmaan kuuluneet tuotannot keräsivät lähes 40 000 katsojan yleisöt: Tom of Finland -musikaali 22 000, Seitsemän veljestä syyskauden aikana 16 000.

Kaupunkia kehitetään juhlapäätöksen ja investointien avulla

Turun kaupunginvaltuusto teki juhlaistunnossaan 18.4.2017 juhlapäätöksen, joka sisälsi historian museon toteuttamisen Turkuun, Turku 2029 -säätiön perustamisen, Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistavan hankkeen ja Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustamisen.

Turun kaupunki esitti valtiolle Suomi 100 -investointihankkeena vuonna 2029 valmistuvan Suomen historian museon perustamista Turkuun. Käynnissä olleista investoinneista Samppalinnan peruskorjattu maauimala avattiin toukokuussa 2017, Turun kaupunginteatterin peruskorjattu ja laajennettu teatteritalo syyskuussa 2017, Kupittaan palloiluhalli tammikuussa 2018.

Suurtapahtumat houkuttivat satojatuhansia juhlavuoden kokijoita Turkuun

Tall Ships Races keräsi ennätykselliset 544 000 katsojaa

Itsenäisyyden juhlavuoden määrärahasta osoitettiin avustusta tapahtumille, joiden odotettiin aktivoivan suuria osallistuja- tai yleisömääriä, tai yhdistävän laajasti eri toimijoita. Näiden joukossa olivat mm. pesäpallon World Cup (8 maata) ja nuorten suurleiri (2000 pelaajaa ja toimitsijaa), Kirkkopäivät (50 000 tapahtumakävijää, 16 000 yksilökävijää) ja 60. Paavo Nurmi Games (paikan päällä 13 000 katsojaa, tv-lähetyksillä 300 miljoonaa). Luminous-monitaideteos veti Turun linnan sisäpihalle ja puistoon kahden päivän aikana n. 35 000 ihmistä.

Eurooppalaisen kulttuuriperintöjärjestön Europa Nostran vuotuinen kongressi European Heritage Congress houkutteli Turkuun yli 800 osallistujaa 36 maasta. Logomosta televisioidulla Vuosisadan Kulttuurigaalalla arvioitiin olleen lähetysiltana 531 00 katsojaa. Paikan päällä yleisöä oli lähes 1500 ja YLEn Areenassa lähetyksen on käynyt katsomassa yli 5000 katsojaa.

Vuoden suurimpiin yleisötapahtumiin panostettiin erityisen paljon ja panostukset maksoivat itsensä takaisin. Viidettä kertaa Turkuun saapunut suurten purjelaivojen tapahtuma Tall Ships Races keräsi ennätykselliset 544 000 katsojaa, joiden Turkuun jättämät välilliset tulot nousivat 30 miljoonaan euroon.

Ensimmäistä kertaa 54-vuotisen historiansa aikana Suomeen saapunut kansanperinnejuhla Europeade puolestaan houkutteli Turkuun yli 6000 osallistujaa Euroopasta. Viisipäiväinen juhla tarjosi 600 ilmaisnäytöstä, esityksiä seurasi yhteensä yli 200 000 katsojaa.

Turun filharmonisen orkesterin ja Turun musiikkijuhlien yhteistuotanto Die Kalewainen in Pochjola -ooppera ei lipunmyynnissä saavuttanut tavoitteitaan, mutta ansioitui oopperahistoriamme laajimman yhteistyöverkoston arvokkaana kulttuuritekona.

Turku juhli itsenäisyyttä ja reformaatiota myös kansainvälisesti

Turku on Suomen ainoa reformaatiokaupunki, kirkon pääkaupunki sekä Suomen hengellinen pääkaupunki. Itsenäisyyden juhlavuotta ja reformaation merkkivuotta toteutettiin ajallisesti lähes päällekkäin ja useat merkkivuoden teemat kytkeytyivät juhlavuoteen. Kirkkopäivät sekä Euroopan uskontojohtajien neuvoston konferenssi ja rauhankävely järjestettiin Turussa toukokuussa, merkkivuoden pääjuhla Logomossa marraskuussa. Lisäksi reformaatiokaupunki Turku esittäytyi merkkivuoden maailmannäyttelyssä Saksan Wittenbergissä heinäkuussa 2017.

Täällä halutaan ja osataan tehdä asioita aidosti yhdessä

Wittenbergin maailmannäyttelyn lisäksi Turku ja itsenäisyyden juhlavuosi olivat esillä kesäkuussa vuotuisilla Hansapäivillä Alankomaiden Kampenissa sekä elokuussa Tukholman STHLM/SUOMI-kaupunkijuhlassa. Kyseessä oli suurin Suomen rajojen ulkopuolella järjestetty juhlavuoden yleisötapahtuma. Turun ystävyyskaupungit huomioivat Suomen suuren vuoden huomionosoituksin, mm. Pietarin duumalta saapui onnittelukirje ja Pohjoismaiden delegaatio osallistui Turussa tapahtumiin.

– Juhlavuotta voi Turussa pitää onnistuneena näyttönä siitä, että täällä halutaan ja osataan tehdä asioita aidosti yhdessä. Vetovoimatekijöihin panostamalla saadaan haluttuja tuloksia sekä kaupungin mielikuvan että taloudellisten vaikutusten osalta, sanoo yhteysjohtaja Kirkkola.

Asiasanat: