Faktaa C21 kaupunkiseuduista:
- 74,9 % väestöstä 2016
- 77,9 % työpaikoista 2015
- 79,7 % arvonlisäyksestä 2015
- 88,0 % ”akateemisista” 2016
- 88,7 % vieraskielisistä 2016
Suurimpien kaupunkien johtajat tapasivat torstaina 8.2. C21 -kaupunkien kokouksessa Tampereella. Kokouksessa keskusteltiin erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta sekä uudistuksen vaikutuksista maan 21 suurimman kaupungin talouteen.
Uudistuksen vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu kaupunkien johtajien mielestä riittävästi. Uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus huolestuttavat suuria kaupunkeja, joiden tehtävä on pohtia kasvustrategioitaan pitkälle tulevaisuuteen.
Maakuntien ja kaupunkien välinen epäselvä työnjako vaarantaa kansalaisten ja yritysten palveluiden toimivuuden. Riskinä on, että uudistus johtaa säästöjen sijaan julkisten menojen ja verorasituksen kasvuun.
Suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa
– Kaupunkien itsenäisyys kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa. Tämä ei ainakaan lisää kaupunkien mahdollisuuksia vastata ketterästi kasvun eteen tuomiin haasteisiin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.
– Kaikki tahot ovat yhdessä tunnistaneet alueiden keskinäinen riippuvuuden. Erityisesti kasvavien suurten kaupunkien tuottama vetovoimaisuus tuottaa elinvoimaa, joka hyödyttää koko kaupunkiseutua. Tästäkin syystä suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa, lisää Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Erityisenä riskinä nähdään, että kaupunkien investointikyky heikkenee tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.
Suurten kaupunkien myönteinen kehitys on käytännössä edellytys Suomen uudistumiselle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten menestykselle.
– Kaupungit kasvavat joka tapauksessa. Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa, pormestari Vapaavuori jatkoi.
Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista.
Tampereen pormestari Lauri Lyly muistuttaa, että suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.
– Kuntien tarpeet ovat erilaisia. Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista. Suurena riskinä on, että pienenevä veropotti ei riitä kattamaan jäljelle jääviä kaupungin tehtäviä sekä investointeja nykytasollaan. Pienissä kunnissa investointipaineet ovat tietenkin aivan eri mittaluokkaa kuin suurissa kaupungeissa, pormestari Lyly sanoo.