Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin ylijäämä tilikaudelta 2017 nousee noin 24 miljoonaan euroon. Tilikauden tulokseen sisältyy kertaluonteisia tulosta parantavia ja tulosta heikentäviä eriä. Ilman kertaeriä olisi Turun kaupungin tilinpäätös 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupunki kirjasi Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä 24 milj. euron myyntivoiton. Supercell - kaupan seurauksena valtakunnallisesta yhteisöverosta kohdistui Turulle kertaeränä 10 milj. euroa. Supercellin myynyt osakeyhtiö on kuitenkin rekisteröity Helsinkiin, joten yhteisöveron tilitysmallin mukaan Turku menettää saman verran yhteisöverotuloja vuonna 2018 ja 2019.

Turku 2029 säätiön säädepääoma 29 milj. euroa näkyy toimintakuluna, jota vastaa kaupungin osakeyhtiöiltä tuloutetut lisäosingot ja vahinkorahastoon kerrytetyn pääoman alentaminen. Järjestelyllä ei ole vaikutusta tilikauden ylijäämään.

Verorahoitus ja rahoitustuotot kasvoivat

Turun talousalueen positiivinen rakennemuutos on helpottanut kaupungin taloustilannetta. Kunnallisverotuloihin ennakoitu lasku jäi pelättyä pienemmäksi. Samoin yhteisöverotuloja kertyi talousarviota enemmän. Verotulojen odotettua parempi kehitys kattoi osittain kiky-sopimukseen perustuvat valtionosuuden leikkaukset.

Kunnan tuloverot toteutuivat 11,0 miljoonaa talousarviota suurempana. Kunnan tuloverojen ennakoitua voimakkaampi kasvu on seurausta yksityisen sektorin palkkasumman kasvusta sekä työllisyystilanteen parantumisesta. Kunnallisverotilitykset ovat kuitenkin 6 milj. euroa (-1,0 %) pienemmät vuoden 2016 verotuloihin verrattuna.

Yhteisöveroja kertyi 14,8 milj. euroa enemmän kuin budjetoitiin. Budjettiylityksestä 10 milj. euroa on seurausta vuonna 2016 tapahtuneista Supercell -järjestelyistä. Yhteisöveron tilitykset ovat 21,4 % suuremmat verrattuna vuoteen 2016 ja lähes edellisen vuoden tasolla, mikäli ylimääräisen tilityksen arvioitu vaikutus oikaistaan.

Kaupungin valtionosuustulot laskivat 18,7 milj. euroa (- 6,8 %) pääosin kilpailukykysopimuksen seurauksena.

Korko- ja rahoitustuotot kasvoivat 13,0 milj. euroa. Antolainauksen korkotuottoja kertyi 23,0 milj. euroa (20 milj. euroa v. 2016). Kassavarannon ja vahinkorahaston varojen nettotuotto oli yhteensä 8,6 milj. euroa (9,4 milj. euroa v. 2016). Korkokulut vähenivät edellisvuodesta, vaikka korollisen velan kokonaismäärä nousi.

Nettokäyttömenot edellisen vuoden tasolla

Vuoden 2017 aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla on tehostettu toimintaa ja noudatettu tiukkaa taloudenpitoa. Kaupungin vertailukelpoiset nettokäyttömenot (toimintakate) olivat 995,9 miljoonaa euroa eli lähes vuoden 2016 tasolla (laskua 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2016, euromääräinen lasku oli noin 2 milj. euroa).

Kaupungin toimialat ovat jatkaneet edellisvuosien hyvää työtä talouden tasapainon saavuttamiseksi

Henkilötyövoiman käyttö oli edellisen vuoden tasolla. Henkilöstökulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 25,8 milj. euroa (- 5,8,%,  sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2017 palkkoihin oli noin 0,04 prosenttia). Palvelu- ja materiaalihankintoihin käytettiin 9,3 milj. euroa (5,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu selittyy suurelta osalta järjestelystä, jolla psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminta siirrettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja ostettiin palveluina sairaanhoitopiiriltä.

 – Kaupungin toimialat ovat jatkaneet edellisvuosien hyvää työtä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Käyttömenojen hallinnassa on onnistuttu ja palvelutasosta on pidetty kiinni. Myös kasvaneeseen palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan. Kehittämishankkeet ovat tuottaneet tulosta, kaupunginjohtaja Minna Arve kiittelee.

Lisätietoa: