Eurooppalaisten kaupunginjohtajien yleiskokous perustettiin vuonna 2008 komission toimesta. Aloite tuo yhteen paikallis- ja aluetason viranomaisia, jotka vapaaehtoisesti sitoutuvat toimeenpanemaan EU:n ympäristö- ja energiatavoitteita. Aloitteella on jo yli 7 000 allekirjoittajaa 53 eri maasta - pikkukylistä suurkaupunkeihin. Turku liittyi mukaan vuonna 2010.
Edellisen kerran yleiskokous järjestettiin vuonna 2015, jolloin myös aloitteen visio ja sitoumukset uudistettiin. Allekirjoittaneet sitoutuvat seuraaviin:
- hiilidioksidipäästöjen vähentäminen: tavoite vähentää kasvihuonepäästöjä 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä
- ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mukautuminen
- turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen energia: energiatehokkuuden ja uusiutuvien lähteiden lisääminen
Vuoden 2017 JRC:n raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä mukana olevat kaupungit tulevat keskimäärin vähentämään hiilidioksidipäästöjään 27 %:lla, vähentämään energiankulutustaan 20 %:lla sekä kasvattamaan paikallista energiantuotantoaan 10 %:sta 19 %:iin.
Tänä vuonna 10-vuotista taipalettaan juhlistava aloite kokoaa yhteen paikallisia ja alueellisia toimijoita ilmastomuutoksen haasteiden ratkaisemiseksi. Helmikuun tapahtuman pääviestinä oli, että paljon on jo saavutettu, mutta rutkasti tehtävää on vielä jäljellä ja kaikkien yhteistyötä tullaan tarvitsemaan onnistumisessa. Esimerkiksi komission energiapääosaston pääjohtaja Dominique Ristori sekä Bulgarian varaenergiaministeri Zhecho Stankov korostivat kaupunkien välisen yhteistyön tärkeyttä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä kaupungit vastaavat noin 70 % koko Euroopan energiankulutuksesta. Keskinäisen yhteistyön lisäksi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on oleellista.
Ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete totesi puheenvuorossaan, että kaupungit ovat keskimäärin vähentäneet kasvihuonepäästöjä 23 %:lla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Turku on vähentänyt CO2-päästöjään kolmanneksella vuoteen 1990 verrattuna. Yhdessä toimiessaan aloitteeseen sitoutuneet kaupungit voivat johtaa tietä yhä energiatehokkaammiksi alueiksi. Komissaari toivoi, että jokaisella kaupungilla olisi oma energiasuunnitelmaluonnoksensa tämän vuoden loppuun mennessä.
Komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Daniel Calleja Crespo taas muistutti, että ilmastohaasteisiin ei ole vain yhtä ratkaisua, joka sopisi kaikille. Komissio pyrkii tukemaan kaupunkeja näiden ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanemisessa. Kaikkea tarvittavaa toimintaa ei kuitenkaan voi tehdä paikallisesti, joten tarvitaan yhteensovitettuja toimia myös kansallisella tasolla ja kansainvälisesti.
Komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič korosti myös kaupunkien roolia ilmastonmuutoksen hallinnassa sanoen “loppujen lopuksi kaupungit ovat niitä areenoita, joissa suurin osa innovaatiosta tapahtuu“. Šefčovič esitteli yleisölle Euroopan investointipankin vastikään hyväksymän rahoitusinstrumentin, Smart Finance for Smart Buildings -aloitteen, jonka tavoitteena on tehdä asuinrakennusten energiatehokkuus -projekteista houkuttelevampia yksityisille investoijille. Nyt hankkeeseen kaivataan mukaan kiinnostavia projekteja, sillä myönnetyt varat pitää käyttää vuoteen 2020 mennessä.
Tapahtuman aikana tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedas julkisti European Capital of Innovation Award 2018 -kilpailun alkaneeksi ja kehotti kaupunkeja mukaan. ”Kaupunkeja ei määritellä niiden koon, vaan niiden vision mukaan”, Moedas ylisti.
YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) apulaispääsihteeri Ovais Sarmad toi puheenvuoronsa aikana esille Talanoa-dialogin, joka on kansainvälinen keskustelualusta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistyksen arvioinnin tueksi. Talanoa tarjoaa kaupungeille hyvän mahdollisuuden tuoda omia kokemuksiaan esille. Pariisin sopimus on hyvä alku, mutta ei itsessään riitä ilmastotavoitteiden toteutukseen. Tavoitteisiin pääsemisessä kaupungeilla on suuri rooli, Sarmad muistutti.
Paikalliset näkemykset esiin
Useiden eurooppalaisten kaupunkien edustajat pääsivät tapahtuman aikana ääneen. Monet kaupungit ja alueet ovat tehneet aktiivisesti työtä ilmastotavoitteiden eteen ja puheenvuoroissa toistui toive, että alueelliset saavutukset saisivat aiempaa enemmän näkyvyyttä niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin.
Suomesta Espoo oli edustettuna. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toi esille, kuinka Espoo on yksi Euroopan kestävimmistä kaupungeista, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tanskan Sønderborg taas tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2029 mennessä ja tämä päämäärä on ollut ohjenuorana kaupungin kaikessa toiminnassa. Päästöjä onkin vähennetty jo 38 %:lla.
Firenze on onnistunut madaltamaan päästöjään melkein 30 %:lla panostamalla mm. raitiovaunuverkostoon sekä jakamistalouteen. Energiatehokkuuden lisäämiseksi Slovakian Prešov aloitti vuonna 2015 tekemään päästöjen tilannekartoituksia, joiden seurauksena kaupungissa on esimerkiksi uudistettu julkinen valaistus kokonaan. Eindhovenin edustaja muistutti puolestaan, että kaupunkien tulisi panostaa yhä enemmän digitalisaatioon uusien ratkaisujen löytämiseksi.
Smart Cities: Let’s make it happen!
Iltapäivän smart city -sivutapahtumassa esiteltiin erilaisia hankkeita, joiden tarkoitus on edesauttaa älykaupunkiratkaisujen kehittämistä. Lisäksi konseptiin panostavien kaupunkien edustajia kertoi tarkemmin alueidensa projekteista. Päästöjen vähentämiseksi Grenoblessa on esimerkiksi uudistettu vanhojen asuntojen lämmönsäätelyjärjestelmiä uusien asuntojen kriteerejä vastaaviksi. Malagassa smart city -konsepti taas keskittyy vahvasti älykkääseen sähköverkkoon (smart grid) ja sen hyödyntämiseen mm. sähköisen liikenteen kehittämisessä.
EIP-SCC (European Innovative Partnership on Smart Cities and Communities) -hankkeen tarkoituksena on tuoda yhteen eri toimijoita smart city -ratkaisujen luomiseksi. EIP-SCC tarjoaa esimerkiksi neuvontaa eri rahoitusmahdollisuuksien löytämiseksi. SCIS (Smart Cities Information System) -alusta taas kokoaa yhteen tiedon kaikista rahoitetuista projekteista. Tietokannasta löytää esimerkiksi selvityksiä mikä onnistui ja mikä meni vikaan eri projektien toteutuksessa. Smart Cities Lighthouse -projekteja on tällä hetkellä käynnissä 12 kappaletta. Projekteissa on mukana 76 kaupunkia ja näistä 36 on jo osoittanut kunnollisia smart city -ratkaisuja. Esimerkiksi Stavanger on yksi Triangulum Lighthouse -projektin kolmesta kaupungista. Stavangerissa jätevesiä on uudelleenkäytetty tuottamaan energiaa mm. kaupungintalon ja uimahallin lämmittämiseksi.