Turun ammattikorkeakoulu on mukana Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamassa NonHazCity-projektissa. Hankkeessa ammattikorkeakoulun vesitekniikan tutkimusryhmä on tarkastellut kunnallisia jäte- ja hulevesiä. Tavoitteena on hakea ratkaisuja siihen, kuinka kaupunkialueilla voitaisiin vähentää haitallisia aineita ja kemikaalikuormaa. Projekti kytkeytyy myös osaksi Turun pitkäaikaista työtä Itämeren hyväksi. Kysyimme projektipäällikkö Hannamaria Yliruusilta lisää NonHazCity:stä ja Turun AMK:n roolista projektissa.
 
  • Rahoitusohjelma: Interreg Baltic Sea Region
  • Hankkeen budjetti: 3,5 miljoonaa euroa  (Turun AMK:n osuus 225 447€)
  • Toteuttamisaika: 1.3.2016 – 1.2.2019
  • Johtava kumppani: Tukholma
  • Koordinoija Suomessa: Turun ammattikorkeakoulu; Hannamaria Yliruusi, projektipäällikkö
  • Projektin nettisivut: nonhazcity.eu

Kansainvälinen hanke, jonka keskiössä ovat haitalliset aineet kaupungeissa

NonHazCity on kansainvälinen kaupunkihanke, jossa on mukana yhteensä 18 partneria. Tukholman vetämässä projektissa on mukana erikokoisia Itämeren alueen kaupunkeja, kuten Turku, Pärnu, Kaunas, Šilalė, Riga ja Gdańsk. Tärkeä projektikumppani on myös Baltic Environmental Forum. Turun osalta työtä koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, ja liitännäispartnereina mukana ovat Turun kaupunki ja TUKES.

”Ammattikorkeakoulun vesitutkimustiimi toimii monipuolisesti vesistöjen ja veden laadun alalla, ja haitalliset aineet ovat eräs meitä kiinnostava komponentti”, projektipäällikkö Hannamaria Yliruusi mainitsee. Vesitiimillä on ollut myös pitkä ja toimiva yhteistyö Turun kaupungin kanssa. Kaupungin organisaatioista projektissa ovat mukana vesihuolto, puhdistamo, ympäristötoimiala sekä hankinnat.

Haitallisten aineiden kartoittaminen kaupunkiympäristössä

NonHazCity-projektissa AMK:n tehtävänä on ollut kaupunkiympäristön kemikaalikuormaa kartoittavien näytteiden keräämisen suunnittelu ja toteutus, näytteiden analysointi sekä tutkimustiedon kokoaminen. Näytteitä kerättiin hulevesistä ja teollisuusalueiden, asuinalueiden sekä kauppakeskusten jätevesistä eri puolilta Turkua.

”Haitallisia aineita on olemassa tuhansittain ja niitä on monissa eri tuotteissa.” Hannamaria Yliruusi 

Oli tärkeää määritellä, mitä aineita näytteistä ensisijaisesti etsittiin. Kartoitettiin muun muassa ftalaatteja, alkyylifenoleja, perfluorattuja yhdisteitä ja metalleja. ”Kaikkia kartoituksen alaisia haitallisia aineita löytyi kaikista näytteistä”, Yliruusi kertoo. Näytteiden antamat tulokset eivät kuitenkaan olleet yllättäviä, sillä ne olivat jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella odotettavissa.

Näytteiden tuloksiin ja olemassa olevaan tutkimustietoon pohjaten AMK laati kaupungille prioriteettiainelistan haitallisista aineista, joihin Turussa tulisi kiinnittää huomiota. AMK on myös järjestänyt haitallisiin aineisiin liittyvää koulutusta kaupungin työntekijöille.

Kaupunkien, yritysten ja kansalaisten rooli kemikaalikuorman vähentämisessä

Kartoituksen jälkeen siirryttiin tarkastelemaan kaupungin sisäistä toimintaa eli sitä, kuinka kaupunki voi vähentää haitallisten aineiden käyttöä. Turun osalta kemikaalikuorman vähentämisessä keskitytään erityisesti kaupungin hankintoihin. Näiden osalta huomio voidaan kiinnittää esimerkiksi kalusteiden sisältämiin kemikaaleihin. Ammattikorkeakoulu on mm. kartoittanut EU:n ja Ruotsin käyttämiä kemikaaleihin liittyviä julkisten hankintojen kriteerejä. Tavoitteena on vuoden 2018 loppuun mennessä luoda Turun kaupungille Tukholman mallin mukainen ”Non Haz Procurement” -kemikaalitoimintasuunnitelma haitallisten aineiden huomioimisesta hankinnoissa.

Kaupungin toimien lisäksi projektissa kartoitetaan haitallisten aineiden tilannetta tietyissä pk-yrityksissä. Esimerkkinä AMK:n yritysyhteistyöstä Yliruusi mainitsee kampaamoyrityksessä käytetyistä tuotteista tehdyn perusteellisen kemikaali-inventaarion. Selvityksen alla oli myös se, miten käytössä olevia tuotteita voitaisiin korvata. Esimerkiksi kampaamo jätti käytöstä pois kymmeniä tuotteita, joille AMK oli etsinyt korvaavia tuotteita. Toisena yritysyhteistyöesimerkkinä Yliruusi mainitsee autokorjaamon, joka puolestaan osoittautui oletettua maltillisemmaksi kemikaalienkäyttäjäksi.

Projektin tarkoitus on niin ikään lisätä kansalaisten tietoisuutta ympäristöön päätyvistä kemikaaleista – saada kaupungin asukkaat pohtimaan vaihtoehtoja kotitalouksissaan käyttämilleen tuotteille. ”Emme lähde syyllistämään kuluttajia, vaan ajatuksena on, että asiaa katsotaan ensin kaupungin omista toiminnoista käsin, jonka jälkeen otetaan yritykset mukaan. Jos kaupunki ja yritykset tekevät töitä asian eteen, herättää se kysymyksen: kannattaisiko haitallisia aineita miettiä myös kotona?”, Yliruusi pohtii.

Hankeideaa kannattaa kypsytellä huolella

NonHazCity-projektin valmistelu sujui Yliruusin mukaan hyvin jouhevasti. Kansainvälistä projektia suunnittelevia hän kuitenkin kehottaa aloittamaan valmistelun ajoissa.

”Idean kypsyttelyyn kannattaa varata pari vuotta. On myös tärkeää osallistaa partnereita mahdollisimman paljon hankkeen suunnitteluun ja tekemiseen. Tätä kautta luodaan hankkeeseen omistajuutta.” Hannamaria Yliruusi

Kansainvälisiä projekteja Yliruusi pitää mielenkiintoisina siksi, että ne tarjoavat mahdollisuuksia tutustua siihen, mitä muualla tehdään ja mitä muilta voi oppia. Motivoivaa on myös uusiin aiheisiin tutustuminen. ”NonHazCity-projekti on aihepiiriltään hyvin kiehtova”, Yliruusi toteaa. Kaupunkien aiheuttamaa kemikaalikuormaa on toistaiseksi tutkittu melko vähän näytteidenoton kalleudesta johtuen. Tulevaisuudessa tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää, huomauttaa Yliruusi.

 

Lisätietoa:

Projektin kotisivut 

Turun ammattikorkeakoulun sivut  

TUKES