Komissio julkaisi 14.2. tiedonannon, jossa esiteltiin erilaisia vaihtoehtoja EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027 ja näiden taloudellisia vaikutuksia. EU-johtajat keskustelivat komission budjettiehdotuksista epävirallisessa tapaamisessaan 23.2. Kokouksessa ei koettu suuria läpimurtoja rahoituskehyksen kokoluokan tai yksityiskohtien suhteen.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on painottanut, että budjetin tulee heijastella EU:n yhteisiä sovittuja tavoitteita ja prioriteetteja. Tarkoitus on varmistaa riittävä rahoitus EU:n painopistealueille tulosten aikaansaamiseksi. Nyt käydäänkin keskustelua siitä, minkälaisiin toimintoihin uuden budjetin pitäisi keskittyä. 

Jos tulevan budjetin halutaan keskittyvän uusiin prioriteetteihin, kuten puolustukseen, muuttoliikkeeseen sekä rajanvalvontaan, ja samaan aikaan säilyttävän merkittävä maatalous -ja koheesiopolitiikka, tälle kaikelle pitää löytää rahoitus. Brexitin vaikutus EU-budjetin kokoon on 12–15 miljardia vuosittain. Budjettikomissaari Günther H. Oettinger ilmoittikin, että seuraavan budjetin tulisi olla 1,1–1,2 % EU:n koko bruttokansantulosta nykyisen 1,0 % sijaan.

Aikaisemmissa puheenvuoroissaan Oettinger on tukenut voimakkaasti T&I- ja Erasmus+ -rahoituksen sekä uusien prioriteettien rahoituksen kasvattamista. Lue lisää aikaisemmasta uutisestamme

Ellei jäsenmaiden maksuosuudet nouse, on jostain leikattava. Komission tiedonanto tarjoaakin erilaisia vaihtoehtoja siitä, kuinka eri toimintavaihtoehdot vaikuttaisivat rahoituskehykseen. Kunkin budjetin prioriteetin osalta komissio esittää seuraavia vaihtoehtoja:

  • EU:n yhteinen rajavalvontajärjestelmä: nykyisessä budjetissa 4 mrd euroa, ehdotus lisätä rahoitusta joko noin 8, 20–25 tai 150 mrd euroon
  • Euroopan puolustusunioni: nykyisessä budjetissa 3,5 mrd euroa, ehdotus lisätä 10 mrd euroon
  • Erasmus+ (nuorten liikkuvuus): nykyisessä budjetissa 14,7 mrd euroa, ehdotus lisätä rahoitusta 30 tai 90 mrd euroon
  • Digitaalisuus: nykyisessä budjetissa 35 mrd euroa, ehdotus tuplata rahoitus 70 mrd euroon
  • Tutkimus ja innovaatio: nykyisessä budjetissa lähes 80 mrd, ehdotuksena joko säilyttää entinen rahoitusmäärä, lisätä 120 tai jopa 160 mrd euroon
  • Talous -ja rahaliiton vahvistaminen ja uudistaminen: ehdotus käyttää 25 mrd euroa budjetista
  • EU:n ulkosuhteet: nykyisessä budjetissa 66 mrd euroa, ehdotus lisätä yli 100 mrd euroon.

Koheesio -ja maatalousrahoituksen yhteenlaskettu osuus kokonaisbudjetista on ollut noin 70%. Nyt uusien painopistealueiden myötä nämä politiikan alat ovat leikkausuhan alla. Yhteisen maatalouspolitiikan nykyinen rahoitus on ollut noin 400 mrd euroa. Komission ehdotuksena on joko rahoituksen pysyminen samana tai sen väheneminen joko 120 tai jopa 60 mrd euroon.

Koheesiopolitiikkaan on nykyisessä rahoituskehyksessä myönnetty noin 370 miljardia euroa. Nyt esitetään, että tukea vähennettäisiin merkittävästi. Kolmesta esitetystä vaihtoehdosta kahden jälkimmäisen merkitys Suomelle olisi katastrofaalinen:

  • Rahoitustuen myöntämistä kaikille alueille jatketaan
  • Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston tuki kohdistuisi ainoastaan vähemmän kehittyneille alueille ja koheesiomaille; rahoituksen väheneminen 95 mrd eurolla
  • Tuki rajataan vain koheesiomaita koskevaksi; rahoituksen väheneminen 124 mrd eurolla

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz painotti tiedonannon julkistuksen jälkeen, että koheesiorahastoja ei tule leikata ja niiden tulee olla avoinna kaikille alueille. Koheesiopolitiikka on oleellinen varmistaaksemme EU:n yhtenäisemmän, osallistavamman, vihreämmän ja vauraamman tulevaisuuden, Lambertz sanoi.

Nykyinen budjettikehys päättyy vuoden 2020 lopussa. Sen hyväksyminen vuonna 2013 venyi odotettua pidemmäksi. Komissaari Oettinger onkin todennut, että tällä kertaa olisi tärkeää päästä yhteisymmärrykseen uudesta budjetista mahdollisimman nopeasti, jotta aiempi kokemus ei toistuisi ja jotta varmistettaisiin EU-rahoitteisten hankkeiden sujuvuus. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen toukokuun 2019 Euroopan parlamenttivaaleihin mennessä. Viivästys ja sitä seuraava taloudellinen epävarmuus vaikuttaisi niin EU:n rahoituskumppaneihin ja rahoituksen saajiin kuin kansallisiin ja alueellisiin toimijoihin. Komissio antaa tiedonannossaan konkreettisia esimerkkejä viivästyksen vaikutuksista.

Komissio esittää virallisen ehdotuksensa uudeksi EU-budjetiksi viimeistä toukokuun alussa (näillä näkymin 2.5.).

 

Lisätietoa:

Komission lehdistötiedote

Komission tiedonanto

Asiasanat: