Ryhmässä mukana vasemmalta Maria, Mohamed, Emilia ja Shloka, ohjaajana lastentarhanopettaja Elisa Kokkonen. Ryhmässä mukana olevan Emilian äidinkieli on suomalainen viittomakieli.
16.04.2018
Vuonna 2016 Turun kaupungin puheterapiajonossa olevista lapsista iso osa oli vieraskielisiä. Kaikki heistä eivät tarvitse puheterapiaa, vaan varhaisempi suomen kielen tuki riittäisi. Haasteeseen vastaavat päiväkodeissa toimivat Paula-ryhmät.
4-vuotiaiden vieraskielisten lasten tehostettu suomen kielen opetus - Paula-hanke
- Syksystä 2017 lähtien Paula-ryhmät ovat toimineet koko Turun alueen päiväkodeissa, myös yksityisissä.
- Ryhmässä on mukana 2–6 lasta riippuen mm. siitä, kuinka paljon päiväkodissa on 4-vuotiaita vieraskielisiä lapsia.
Varhaisella suomen kielen oppimisen tuella estetään lasten syrjäytymistä ja vähennetään kalliiden tukimuotojen kuten puheterapian ja erityisopetuksen tarvetta. Ryhmästä saamansa tuen avulla lapsi pääsee paremmin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan, kun hän puhuu ja ymmärtää kieltä paremmin.
Paula-ryhmissä laajennetaan sanavarastoa ja kannustetaan maahanmuuttajalapsia käyttämään suomen kieltä. Puheterapeutti suunnittelee ryhmän sisältörungon yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Ryhmän vetäjä eli lastentarhanopettaja suunnittelee tarkemman ohjelman.
Kerttulin päiväkodin Majavien Paula-ryhmä alkoi viime syksynä.
- Laulamme, käytämme kuvia ja tukiviittomia puheen apuna. Toistot ja rutiinit ovat tärkeitä, lastentarhanopettaja Elisa Kokkonen kertaa kerran viikossa kokoontuvan ryhmän vaiheita.
- Kun joku ryhmän lapsista sanoo ulkovaatteita pukiessa vaikka ”hanskat”, totean mielessäni, että ”jes”, hänellä on uusi suomen kielen sana käytössään, Kokkonen iloitsee.
- Kun lapsi saa esimerkiksi erilaisille tunteille sanat, hänen ei tarvitse toiminnallaan osoittaa olevansa vihainen tai surullinen, kertoo Paula-hankkeessa alusta eli vuodesta 2015 asti mukana ollut puheterapeutti Marja Hämäläinen.
Ryhmässä opitut teemat laajemmin osaksi päiväkodin arkea
Paula-ryhmissä läpikäydyistä teemoista olisi hyötyä kaikille päiväkodin lapsille, myös suomen kieltä äidinkielenään puhuville. Opittuja käsitteitä kannattaisikin käyttää arjessa, siitä hyötyvät kaikki päiväkodin lapset.
- Jatkossa toivoisin ehkä vielä enemmän tukea siihen, että opitut jutut ja läpikäydyt teemat otetaan mukaan päiväkodin arkeen. Osaamiseni tulisi näin laajemmin hyödyksi, Kokkonen painottaa.
Paula-ryhmään osallistuvien lasten vanhemmat ovat myös olleet kiinnostuneita toiminnasta. Osa vanhemmista tekee harjoituksia yhdessä lasten kanssa.
Päiväkodit ovat saaneet tukea puheterapeuteilta matkan varrella. Paula-ryhmien vetäjät tapaavat kerran kuussa. Tapaamisessa on mukana myös Marja Hämäläinen.
- Käymme läpi hyviä käytäntöjä ja saatuja palautteita. Vertaistuki on tärkeää, Kokkonen toteaa.
Koulun alkaessa lapsen huonoa suomen kielen osaamista saatetaan ihmetellä. Päiväkodeissa tehdään kuitenkin paljon töitä tilanteen parantamiseksi.
- Toki toivomme, että suomen kielen oppimisen tuki näkyy myös puheterapiajonojen lyhenemisenä, Hämäläinen lisää.
Juttu on julkaistu myös Kaupunkilehti Turkulaisessa 14.4.2018.