EU-hankkeet tutuiksi: EnviSum

Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittaman EnviSum-hankkeen tavoitteena on analysoida merenkulun ympäristösääntelyn tehokkuutta tarkastelemalla rikkisääntelyn hyötyjä ja kustannuksia. Hankkeessa tarkastellaan myös sitä, onko merenkulun ympäristösääntely lisännyt innovaatioita. Projektista saadut tulokset ohjaavat merenkulkualan tulevaisuuden investointeja sekä tulevia ympäristösäädöksiä.

Projektia koordinoi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK). Sen tehtävänä hankkeessa on merenkulun ympäristövaikutusten, kuten happamoitumisen ja rehevöitymisen arviointi. MKK:n lisäksi mukana on Turun kauppakorkeakoulu, joka tutkii kokonaisuuden taloudellista puolta.

Ympäristösääntelyllä havaittavia vaikutuksia

Laivoista päätyy ympäristöön monia eri päästöjä. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että ympäristösääntelyn positiiviset vaikutukset näkyvät. ”Esimerkiksi rikki- ja pienhiukkaspäästöt ovat pienentyneet paikasta riippuen jopa 70%”, projektipäällikkö Sari Repka kertoo.

Merenkulun päästöjen sääntelyllä on ollut vaikutuksia myös alueen asukkaiden terveyteen. ”Ennen rikkisääntelyä Itämeren alueella kuoli arvioiden mukaan vuosittain noin 1000 ihmistä laivoista johtuvien päästöjen seurauksena”, Repka mainitsee.

Sääntelyn hyötyjä ovat ihmisten terveyden ja ympäristön paraneminen ja uudet innovaatiot. Laivanvarustajille ja heidän asiakkailleen sääntelystä seuraa kustannusten nousua.”  projektipäällikkö Sari Repka

Repka huomauttaa, että rajallisesta valvonnasta huolimatta, ympäristösääntöjä noudatetaan merenkulun alalla melko hyvin. Mittaustulokset kuitenkin kertovat, että esimerkiksi keskisellä Itämerellä sääntöjä toisinaan kierretään. Repka painottaakin valvonnan lisäämisen ja tuntuvampien sakkojen merkitystä sääntöjen noudattamisen vahvistamiseksi. Lisäksi Repka katsoo, että valvontaa tulisi harmonisoida eri maiden välillä.

Hankkeen taustalla pitkäaikainen yhteistyö

Itse hakuprosessia Repka pitää raskaana, mutta rahoitusohjelman sihteeristöltä saatu apu helpottaa työtaakkaa.  Konsultteja prosessissa ei käytetty, ja aikaa hankevalmisteluun kului kaikkiaan noin kolme kuukautta. Repka piti hakuprosessissa siitä, että byrokratiaa oli aikaisempaan verrattuna vähemmän. Tämä helpottaa hänen mukaansa projektin toteuttamista, muun muassa raportoinnin suhteen. Lisäksi Repkan mielestä oikeaan suuntaan ollaan menty painotettaessa tuloksia ja hankkeiden käytännön vaikuttavuutta.

Yhteistyökumppanit hankkeeseen löytyivät muiden yhteistyökumppaneiden ja omien kontaktien kautta. Suuri osa yhteistyökumppaneista oli tuttuja jo aiemmista hankkeista. Päähankekumppaneiden kanssa yhteistyötä ollaankin tehty jo vuodesta 2009 lähtien.

Olemme olleet samassa rahoitusohjelmassa aiemmalla kaudella jotakuinkin samalla konsortiolla BSR InnoShip -hankkeessa, ja tuntui helpolta jatkaa uusien ideoiden kera.” projektipäällikkö Sari Repka

Yhteistyö hankekumppaneiden välillä on Repkan mukaan sujunut hyvin, sillä kaikki ovat tottuneita yhdessä työskentelyyn. Uusia kumppaneita pyydettiin mukaan, kun haluttiin yhdistää luonnontieteelliset ja tekniset analyysit taloustieteellisiin analyyseihin. 

Esimerkkinä hankkeessa kohdatusta haasteesta Repka mainitsee Pietari-yhteistyön hankaloitumisen kiristyneen poliittisen tilanteen seurauksena. Uusia mahdollisuuksia Venäjä-yhteistyön lujittamiseen kuitenkin etsitään. Parhaillaan tavoitellaan myös yhteistyötä muiden Itämerellä toimivien, puhtaaseen merenkulkuun liittyvien hankkeiden kanssa ja uutta platform-rahoitusta Interreg Baltic Sea Region –ohjelmasta on jo haettu. Myös jatkorahoituksen tarvetta itse EnviSum-hankkeelle on jo rahoitusohjelman taholta tiedusteltu.

 Lisätietoa:

MKK

Hankkeen blogi