Polkuautot liikkeelle ja torvet soimaan, tänä vuonna vietetään 60-vuotisjuhlia. Seikkailupuiston liikennekaupungissa Kupittaanpuistossa on kurvailtu polkuautoilla vuodesta 1958 lähtien. Samalla on opittu liikennesääntöjä ohjaajien opastuksella.

Aukioloajat:

Viralliseen aukeamiseen asti liikennekaupunki on mm. päiväkotien ja ryhmien käytössä ja aukioloaikojen ulkopuolella kaupunkiin voi mennä vaikkapa omalla pyörällä tai potkulaudalla.

6.6.–5.8.2018 (ei 22.–24.6.)
ma–su klo 10.15–18
poikkeus: to 21.6. klo 10.15-15

Hinnasto:

2,50 € / 15 min. tai yksi merkki sarjakortista
Ikäsuositus: 4+
Viimeinen auto lähtee klo 17.45.

Safariautot 4 € / 30 min. tai kaksi merkkiä sarjakortista
Viimeinen auto lähtee klo 17.30.

Lipunmyynti: Liikennekaupunki (käteinen ja maksukortit)

turku.fi/liikennekaupunki

Liikennekaupunki on ilahduttanut lapsia ja lapsenmielisiä jo 60 vuotta. Aikojen saatossa autot ovat muuttuneet: oikeita autoja jäljittelevät menopelit ovat vaihtuneet enemmänkin mäkiautoja muistuttaviksi polkuautoiksi. Luvassa on siis nostalgiaa myös vanhemmille. Juhlavuoden kunniaksi kuusikymppisen kaduille on tulossa uudet lasten ideoimat nimikyltit.

Kuskit eivät ole sokerista tehtyjä 

Seikkailupuiston tuottaja Minna Heiniö kertoo, että liikennekaupunki on erittäin suosittu paikka.

– Vuonna 2017 kävijämäärä oli safariautojen vuokraukset mukaan lukien 30 000. Ruuhkaisimpana päivänä oli 700 kävijää. Kuskeja ei ole tehty sokerista. Ainakaan viiteen vuoteen en muista sellaista päivää, että kaupunki olisi kävijäkadon vuoksi suljettu sateen takia.  

Ohjaajat ovat aina kuuluneet kiinteänä osana toimintaan, oikeita poliiseja on näkynyt vain erityistapahtumissa. Liikennekaupungilla onkin aina ollut merkittävä rooli turkulaislasten liikennekasvatuksssa. Aikoinaan ohjaajien tehtäviin kuului myös Seikkis-junan kuljettaminen. 

Vuonna 1962 Kupittaan liikennekaupungissa opeteltiin liikenteessä liikkumista poliisin opastuksella. Kuva: Turun Sanomat arkisto

Tuomiokirkko päätyi Kupittaanpuistoon

Alkuperäiseen kaupunkiin oli rakennettu miniatyyreja tunnetuista turkulaisista maamerkeistä. Rakennuksista jouduttiin kuitenkin luopumaan 1990-luvulla, sillä ne joutuivat jatkuvan ilkivallan kohteeksi.

Viime vuosina liikennekaupunkiin on tehty useita muutoksia. Laajamittaisin on ollut vuonna 2014 valmistunut parannustyö, jossa ajoalue lähes kaksinkertaistui. Myös asfaltit ja liikennevalot sekä -merkit uusittiin. Vuonna 2016 lasten riemuksi tuotiin minikokoiset Turun linna ja Turun tuomiokirkko. 

Kirsti-mamma on käynyt puistossa 60-luvulla pappansa kanssa, nyt Kirstin mukana kulkee oma lapsenlapsi Janelle. 

Perinne jatkuu lapsenlapsen kanssa

5-vuotias Janelle Kovaniemi tietää, miten liikenteessä pitää käyttäytyä. Tärkeää on huomioida muut. Hän on poikennut liikennekaupungissa jo useamman kerran äitinsä ja mammansa kanssa. Tällä kertaa mukana on mamma Kirsti Savikko, Kähärin koulun johtaja, joka kävi itsekin 1960-luvulla liikennekaupungissa huristelemassa polkuautoilla pappansa kanssa.

–  Pappa asui tuolloin Kupittaan vieressä Kerttulinkadulla. Olin silloin lapsenlapseni Janellen ikäinen, tai ehkä jopa hieman nuorempi. Se oli mukavaa yhdessäoloa ja hyvä paikka opetella liikenteessä kulkemista, Kirsti muistelee. 

Janellekin tuntee jo monta liikennemerkkiä.

–  Stop-merkin kohdalle pitää aina pysähtyä ja suojatien merkki kertoo, mistä on turvallista mennä tien yli. Pitää silti katsoa molempiin suuntiin, auto voi tulla, vaikka olisi punainen valo, pohtii Janelle.

Hänelle on opetettu myös, miten metsässä pitää käyttäytyä. Metsässä pätee metsän säännöt, liikennekaupungissa liikennesäännöt, mietiskelevät mamma ja Janelle yhdessä.

–  Mamma on kyllä hyvä kuski, eikä ole tullut kolareita, tokaisee Janelle vielä, ja mammaa naurattaa.

Teksti ja kuva: Vesa Lehto
Jutusta on julkaistu lyhyempi versio Turkupostissa 2/2018.