Liikkuva koulu -hanke on houkuttanut turkulaiskoulut kokeilemaan erilaista liikuntatoimintaa koulupäivien lomassa. Toimintaa voi toteuttaa yhdessä liikuntaseurojen kanssa, mutta myös koulun omin voimin.

Vasaramäen yhtenäiskoulun liikuntasaliin alkaa puolilta päivin kerääntyä yläkoulun oppilaita, enimmäkseen poikia. FC Interin junioreitakin valmentava liikunnanohjaaja Merdan Mahmud moikkailee oppilaita ja pallottelee heidän kanssaan. Mahmud käy kolme kertaa viikossa vetämässä yläkoulun pitkää välituntia, jolloin sali on varattu juuri Liikkuva koulu -toimintaa varten.

– Täällä käyvät enimmäkseen kaveriporukat, jotka tulevat pelaamaan vaikkapa sählyä, mutta myös yksittäiset oppilaat tulevat heittelemään koreja ja pallottelemaan, Mahmud kertoo.

Mahmudin mielestä välituntitoiminnassa yhtä tärkeää kuin itse liikkuminen, ellei tärkeämpääkin, on oppilaiden vilpitön kohtaaminen. Ketään ei pakoteta mihinkään.

– Juttelen, kyselen kuulumisia. Siinä voi ikään kuin puolivahingossa lähteä joku oppilas liikkumaan läpänheiton lomassa.

Samalla linjalla on rehtori Jyrki Välimäki ja muistuttaa, että liikunnan merkitys ei koske vain oppilaita, vaan myös aikuisia. 

– Liikkuvan koulun idea meillä ylipäätään on se, että pyritään vähentämään istumista koulupäivän aikana, ei niinkään, että lisätään raskasta liikkumista, Välimäki selittää.

Ohjaaja Merdan Mahmudin (kesk.) mielestä tärkeintä Liikkuva koulu -toiminnassa on oppilaiden vilpitön kohtaaminen.

Suunnittelua ja rentoa otetta

Kaikki Turun kaupungin peruskoulut ovat Liikkuvia kouluja. Kuluvan lukukauden alusta on Vasaramäen yläkoulussa alettu suunnitelmallisesti satsata pitkiin välitunteihin. Alakoulunkin puolella on mahdollista osallistua Liikkuva koulu -toimintaan kahdesti viikossa.

– Murrosikäisiähän ei pakottamalla saa tekemään mitään. Aluksi meillä oli tässä ilmoittautumislomakkeet ja ohjaajan pillit mukana, mutta ne karkottivat oppilaita. Päätimme luopua kaikesta ylimääräisestä ja tehdä tästä mahdollisimman helppoa, matalan kynnyksen toimintaa, Välimäki kertoo.

Liikuntapainotteisessa koulussa on leuanvetotankoja ja pingispöytiä siellä täällä aulatiloissa, joten tekemisestä, tai mahdollisuudesta purkaa ylimääräistä energiaa, ei pitäisi olla pulaa. Silti ylimääräinen liikunnan mahdollisuus keskellä päivää on rehtorin mielestä hyvä ajatus ja ollut oppilaidenkin suosiossa. Haasteet ovat ennemminkin käytännön järjestämisessä kuin motivaatiossa.

– Pitää ottaa huomioon liikuntasalien vapaat vuorot, milloin ohjaaja pääsee paikalle ja mihin kohtaan päivää toiminta sijoitetaan, Välimäki avaa toiminnan aikatauluhaasteita.

Vasaramäessä yhteensä tunnin mittainen tauko, johon kuuluu ruokailu, saadaan yhdistämällä aamupäivän oppitunteja ja siirtämällä niiden välitunnit pidempään taukoon. Keskipäivä ajankohtana on Välimäen mukaan toimiva, sillä tauko, joka koulussa siestaksikin kutsutaan, katkaisee mukavasti päivän ja iltapäivän tunnit jaksetaan paremmin pienen liikunnan päälle. Mutta lepoonkin pitää olla mahdollisuus.

– Meillä on myös hiljaisia huoneita, joissa voi ottaa rauhassa, jos siltä tuntuu, Välimäki jatkaa.

Vaikka pitkän välitunnin toiminta on avointa kaikille, siihen jostain syystä ovat osallistuneet enimmäkseen pojat. Tytöille omaa toimintaa on aiemmin käynyt vetämässä naisten jalkapalloliigassa pelaava nuori työllistetty. Toimintaa on tarkoitus jatkossakin ylläpitää, sillä se on kantanut hedelmää.

– Oppilaat ovat omatoimisesti pitäneet treenejä ja esimerkiksi tanssissa tehneet omia koreografioita niillä viikoilla, kun ohjaaja ei ole ollut paikalla, Välimäki hymyilee.

Pitkistä välitunneista ja Liikkuva koulu -toiminnasta on tiedotettu sekä Wilmassa että koulun infotauluilla, kertoo Vasaramäen koulun rehtori Jyrki Välimäki.

Koulun mittakaavan puitteissa

Wäinö Aaltosen koulussa Liikkuvaan kouluun on suhtauduttu alusta asti suurella intohimolla. Alakoululaiset voivat päivittäin osallistua pitkän välitunnin liikuntasalin toimintaan, jossa saa vapaasti käyttää erilaisia liikuntavälineitä. Liikunnallisilla välitunneilla isommat oppilaat puolestaan liikuttavat ja leikittävät pienempiä, ja neljästi viikossa on tarjolla myös liikuntaseurojen ohjaamaa kerhotoimintaa. Koko koulun yhteisiä tanssillisia aamunavauksia pidetään kerran kuussa, joihin osallistuvat niin aikuiset kuin lapset.

Ensi syksynä starttaa Wäiskin akatemia, jossa tarkoituksena on voida harrastaa muun muassa voimistelua ja eri pallolajeja leppoisalla otteella.

– Meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että koulussamme on muutama liikuntaan erikoistunut opettaja, jotka ovat tätä toimintaa suunnitelleet ja ottaneet vastuulleen, rehtori Henri Littunen iloitsee.

Vaikka Liikkuva koulu -toiminta vaatiikin järjestelyä ja suunnitelmallisuutta, on se Littusen mielestä ennen kaikkea tahtokysymys.

– Ratkaisut löytyvät kyllä. Toimintaa on hyvä miettiä oman koulun mittakaavassa ja puitteissa, mitä on mahdollista toteuttaa, Littunen tarkentaa.

Oppilaslähtöistä ja tasa-arvoa edistävää toimintaa

Oppilaat itse saavat myös suunnitella liikuntatoimintaa, niin Vasaramäessä kuin Wäinö Aaltosessa. Osallistavuus ja oppilaslähtöisyys istuvat myös nykyiseen opetussuunnitelmaan. Sekä Välimäki että Littunen iloitsevat siitä, että matalan kynnyksen toiminnalla on saatu sellaisia oppilaita liikkumaan, jotka eivät välttämättä harrasta liikuntaa muuten.

– Tämä on tärkeä kysymys myös tasa-arvon kannalta. Kaikilla oppilailla ei ole taloudellista mahdollisuutta harrastaa seuratoiminnassa, ja koululla on tässä maksuttoman liikunnan tarjoajana tärkeä rooli, tähdentää Littunen.

Välimäki odottaa myös loppukeväisiä ja syksyisiä säitä, jolloin päästään hyödyntämään koulun lähimaastoja ja -metsää. Suunnitteilla on viedä luokkia enemmän ulos liikkumaan.

– Luonnossa oleilu ja liikkuminen tekevät tunnetusti hyvää ja totta kai lähimaastoja kannattaa hyödyntää. Oppituntien viemisellä ulos voidaan yhdistää myös monia eri oppiaineita, Välimäki sanoo odottavaisin mielin.

Kuvat: Jaska Poikonen
Teksti: Heidi Horila