EU:n koheesiopolitiikka vuoden 2020 jälkeen

Komissio julkaisi 29.5. koheesiopolitiikkaesityksensä vuosille 2021–2027. Komissio esittää koheesiopolitiikalle kaikkiaan noin 331 mrd € budjettia (vuoden 2018 hinnoin; 373 mrd € vuoden 2027 hinnoin inflaatio huomioiden). Eniten budjettileikkauksista tulevat kärsimään Itä-Euroopan koheesiomaat. Kaikkinensa koheesiopolitiikasta leikataan noin 7% nykyiseen rahoituskauteen verrattuna.

Suomen osuus tulee olemaan 1,6 mrd € (2018 hinnoin) ja 1,8 mrd € inflaatio huomioiden. Alustavien arvioiden mukaan Suomi olisi Kreikan ohella ainoa EU-jäsenmaa, joka tulee lisäämään rahoitusosuuttaan. Komission esityksessä Suomen saanto olisi 100 milj. € enemmän kuin kuluvalla kaudella. Vielä on liian aikaista arvioida, miten Suomen suurempi rahoitusosuus tulee jakautumaan maan sisällä.

Kolme eri alueluokkaa tulevat säilymään - vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneet alueet. Jakomenetelmä perustuu edelleen suurelta osin BKT:hen, mutta komissio esittää myös uusien kriteerien mukaan ottamista. Näitä olisivat nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen. Varsinais-Suomi (ja koko Suomi Uuttamaata luukuunottamatta) kuuluu siirtymäalueiden kategoriaan. Yhteisrahoitusosuus tulee olemaan 40–70% välillä, siirtymäalueille 55%.

Uusi koheesiopolitiikka keskittyy viiden tavoitteen ympärille:

1. älykkäämpi Eurooppa innovoinnin, digitalisoinnin, taloudellisen muutoksen ja pk-yrityksille annettavan tuen kautta;
2. vihreämpi hiilitön Eurooppa panemalla täytäntöön Pariisin sopimus ja investoimalla energiakäänteeseen, uusiutuviin energialähteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan;
3. yhteenliitetympi Eurooppa strategisten liikenneverkkojen ja strategisten digitaalisten verkkojen kautta;
4. sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja tukemalla laadukasta työllistymistä, koulutusta, taitojen edistämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tasapuolista pääsyä terveydenhoidon piiriin;
5. kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa tukemalla paikallisesti johdettuja kehittämisstrategioita ja kestävää kaupunkikehitystä koko EU:n alueella.

Suurin osa rahoituksesta (65–85% jäsenmaasta riippuen) kohdistetaan kahteen ensimmäiseen tavoitteeseen. Yleisesti ottaen 25% EU-menoista pitää jatkossa kohdistaa ilmastotoimiin, ja tähän tavoitteeseen tulee myös koheesiopolitiikan ohjelmien vastata.

Euroopan sosiaalirahasto plussa

ESR+-ohjelman sijoittaminen eri budjettiotsakkeen alle herätti ensialkuun pelkoja ohjelman alueellisen ulottuvuuden vähentymisestä. Valtaosa ESR+-ohjelmasta tulee kuitenkin säilymään jaetun hallinnoinnin alaisena rakennerahastona (lue lisää täältä). Komissio haluaa kuitenkin sitoa ESR+-rahoitusta entistä vahvemmin eurooppalaiseen ohjausjaksoon. 

Kaupunkipolitiikka

Esityksessään komissio ehdottaa koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden vahvistamista. EAKR:n määrärahoista korvamerkitään 6% kestävään kaupunkikehitykseen tehtäviin investointeihin (ITI ja CLLD). 6Aika-yhteistyön jatkon kannalta tämä on positiivinen uutinen.

Rahoituskehyksessä luodaan myös uusi eurooppalainen kaupunkialoite (European Urban Initiative), jolla pyritään kehittämään kaupunkien välistä yhteistyötä, innovaatioita ja valmiuksien kehittämistä. Tässä ohjelmassa yhdistyvät Urban Innovative Actions (UIA) -ohjelma sekä Urbact. Uusi ohjelma tulee keskittymään EU:n kaupunkiagendan teemoihin (mm. maahanmuuttajien kotouttaminen, asuminen, ilmanlaatu, kaupunkien köyhyys ja energiakäänne).

Euroopan alueellinen yhteistyö (Interreg)

Kaiken kaikkiaan komissio ehdottaa rajat ylittäviin ohjelmiin melko suuria, noin 12% leikkauksia. Ehdotettu budjetti vuosille on 8,4 mrd € (2018 hinnoin) ja 9,5 mrd € (vuoden 2027 hinnoin). Nykyisellä rahoituskaudella EAY-tavoitteeseen osoitettiin noin 10,1 mrd €.

Merirajat ylittävän yhteistyön (mm. Interreg Central Baltic -ohjelma) osalta komission kaavailut ovat huolestuttavia ja pelkona on pienempien ohjelmien yhdistäminen isompiin kokonaisuuksiin. Maarajan suosiminen merirajan sijaan asettaa Euroopan alueet eriarvoiseen asemaan maantieteellisen asemansa perusteella.

Lisätietoja:

• Komission lehdistötiedote (29.5.)
• Komission taustatiedote
• Lakiesitykset
• TEM:n lehdistötiedote (29.5.)
• CPMR:n lehdistötiedote (30.5.)

Komission esityksen maakohtaiset allokaatiot (lähde: komission lehdistötiedote).

 

Komission esitys koheesiopolitiikan rahoituksen jakautumisesta ohjelmittain vuosille 2021–2027.

 

CPMR:n 17.5. julkaisemat koheesiorahoituksen vertailulaskelmat nykyisellä ja tulevalla rahoituskaudella (vuoden 2018 hinnoin).