Komissio esittää, että vuosien 2021-2027 budjetista varattaisiin liikenne-, energia- ja digitaalihankkeita rahoittavalle Verkkojen Eurooppa -välineelle (Connecting Europe Facility, CEF) 42,3 miljardia euroa, josta liikennehankkeille menisi 30,6 miljardia euroa.

Euroopan laajuisiin infrastruktuuriverkkoihin keskittyvän Verkkojen Eurooppa -välineen kolme ala-aluetta (liikenne, energia ja digitaalihankkeet) halutaan sovittaa tulevaisuudessa entistä paremmin yhteen hiilineutraaliuden ja energianunionin saavuttamiseksi sekä digitalisaation vahvistamiseksi.

42,3 mrd euron kokonaismäärärahat jakautuisivat komission esityksessä seuraavasti:

  • liikennehankkeet 30,6 mrd €, josta
    • yleinen osuus 12,8 mrd €
    • koheesiomaille varattu osuus 11,3 mrd €
    • sotilaallisen liikkuvuuden osuus 6,5 mrd €
  • energiahankkeet 8,7 mrd €
  • digitaalihankkeet 3 mrd €

Liikenteen rahoitusosuudesta noin 40% menisi erityisesti älykkään ja kestävän liikenteen hankkeille. CEF-rahoituksella halutaan mm. edistää vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä siten, että etusijalle asetetaan ympäristöystävälliset liikennemuodot (kuten raideliikenne) ja kehitetään latauspisteitä vaihtoehtoisille polttoaineille. Lisäksi ehdotetaan, että verkon uudenaikaistamista painotettaisiin enemmän, jotta siitä tulisi turvallisempi ja varmempi.

Nykyisellä kaudella liikennehankkeiden rahoitusosuus on noin 26,3 mrd €, josta

  • koheesiomaille 11,3 mrd €
  • muille 15 mrd €

Vaikka komissio ylpeilee CEF-budjetin kokonaiskasvusta (kasvua 28% vuoden 2018 hintoja käytettäessä), tosiasiallisesti liikennesektorin siviilihankkeisiin käytettävä osuus tulee laskemaan. Kokonaisuudessaan siviililiikennehankkeisiin käytettäisiin vain 2% EU:n kokonaisbudjetista. Komissio kaavaillee satsaavansa sotilaalliseen liikkuvuuteen 6,5 mrd € osana tiivistyvää puolustusyhteistyötä.

Kuten odotettua, komissio esittää ehdotuksessaan myös laajennuksia ns. ydinverkkokäytäviin. Jatkossa Suomen osalta esimerkiksi päärata on laajennuksen piirissä. Turun ja Helsingin välinen ratayhteys sekä Turun ja Naantalin satamat ovat jo aiemmin kuuluneet Skandinavia‒Välimeri-ydinverkkokäytävään, eli tämän osalta ei tapahdu muutosta. Komissio perusteli ehdotustaan sillä, että ainoastaan 40% rautateiden ydinverkosta on ollut osa ydinverkkokäytävää. Ehdotettu laajennus ennakoi arktisen politiikan kasvavaa merkitystä.

 

Lisätietoja:

Komission lehdistötiedote

Tietosivu

Komission ehdotus & Annex

Ehdotetut mukautukset Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon

CPMR:n lehdistötiedote