Turun kaupunkitutkimusohjelma on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa erotellaan lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelun toimintamalleja. Ne liittyvät Turussa Runosmäen, Pansio-Pernon ja Härkämäen kehittämiseen, mutta yleistettyinä malleina ovat sovellettavissa muuallakin.

Lähiöt voisivat hyötyä täydentämisestä monin tavoin, mutta se ei välttämättä realisoidu, koska liiketaloudellisen toiminnan näkökulmasta niiden kehittämispotentiaali on epävarma.

Arkkitehti (SAFA), tutkija Hanna Kosunen Oulun yliopistosta tunnisti neljä lähiöissä soveltamiskelpoista täydennysrakentamisen suunnittelun toimintamallia: lineaarisen, tarvelähtöisen, injektoivan ja itseorganisoitumista tukevan mallin.

Lineaarinen kaupunkikehittäminen hyödyntää laajemman kaupunkialueen väestön tai taloudellisen toimeliaisuuden kasvua, siten että suunnittelun avulla pyritään lisäämään tietyn kaupunginosan houkuttelevuutta ja mobilisoimaan ulkopuolisia resursseja sen kehittämiseen.

Tarvelähtöinen malli perustuu paikallisesti tärkeiden kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja yllättäviinkin toimintamahdollisuuksiin reagointiin, mahdollisesti kansalaisilta ja yrityksiltä tulevien aloitteiden pohjalta.

Injektoivalle mallille tyypillisiä ovat pistemäiset kehittämistoimenpiteet, joilla pyritään sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä arvoja tuottaviin toimintoihin, jotka voivat myötävaikuttaa positiivisen taloudellisen kehityksen käynnistymiseen alueella.

Itseorganisoituvan kaupunkikehittämisen tavoitteet ja toteutus syntyvät alueen toimijoiden vuorovaikutuksessa, ilman ulkopuolista koordinaatiota ja julkisen hallinnon ohjausta – mutta kaupunki voi edistää sen toteutumista.

Turussa Kosunen tunnistaa lineaarista kaupunkikehittämistä Runosmäen täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa, tarvelähtöisen ja injektoivan mallin yhdistelmän Pansio-Pernon kehittämisessä, ja itseorganisoituvan kaupunkikehittämisen aihioita Härkämäessä.

Toimintamallia valitessaan Turun kaupunkikehittäjät ovat säätäneet toimintaansa kohdealueen tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.

–  Turun kaupungilla on jo käytössä erilaisille alueille sopivia toimintamalleja lähiöiden täydennysrakentamisen suunnitteluun, joskaan niitä ei vielä kenties ajatella vaihtoehtoisina toimintamalleina kaupungin strategisessa päätöksenteossa, toteaa Kosunen.

Turun kaupunki soveltaa tutkimuksen tuloksia asuinalueiden kehittämismallissaan. Turun seudulla käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos lisää mahdollisuuksia myös lähiöiden täydennysrakentamiseen.

Hanna Kosunen: Lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelun toimintamallit (pdf)
Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 2/2018. 11 s.

www.turku.fi/kaupunkitutkimus/

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

 

Asiasanat: