Sotavuosina Suomenlahteen laskettiin noin 60 000 miinaa. Niistä osa raivattiin Turun seudulta kotoisin olevien nuorten varusmiesten toimesta 1945–1950.

Kauko Reima, Martti Havia: Miinanraivaajien muistomerkki

  • Muistomerkissä on teksti: Kunnianosoitukseksi merimiinojen raivaajille 1945-1950. 15.5.1997 Miinanraivaajakilta ry.
  • Muistomerkki on iso maamiina mallia Ma/1

Turussa pystytettiin Miinanraivaajien muistomerkki vuonna 1997 Korppolaismäen Lyhytpuistoon muistoksi ja kunnianosoitukseksi siitä toiminnasta, jota varusmiehet suorittivat sotien jälkeisinä vuosina. Merivoimien 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Miinanraivaajien muistomerkki sijoitetaan näkyvämmälle paikalle Aurajoen rantaan Läntisen Rantakadun ja Chrichtoninkadun kulmaan.

Muistomerkki paljastetaan uudessa sijainnissaan 9.7. klo 13.30, Läntinen Rantakatu 69. Yleisölle avoimessa tilaisuudessa puhuvat Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen, 4. Miinantorjuntalaivueen komentaja Mika Raunu ja Turun Miinanraivaajakillan puheenjohtaja Tatu Virta.

Miinanraivauksen ansiosta yksikään suomalainen kauppa-alus ei sotien jälkeen ajanut miinaan Suomen vesillä. Sitä voidaan pitää sekä hienoisena ihmeenä että ennen kaikkea osoituksena tehokkaasta ja järjestelmällisestä raivauksesta. Ilman miinanraivaajien panosta myös maamme jälleenrakentaminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.

Veteraanien keski-ikä on jo korkea ja rivit harvenneet, joten miinanraivaajien perinteiden ja muiston vaalimisesta Turun suunnalla vastaa Turun Miinanraivaajakilta. Muistomerkin siirrosta ovat vastanneet Turun Miinanraivaajakillan ohella Merivoimat, Turun kaupunki ja vapaaehtoiset.

Kuva: SA-kuva