Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on tuottaa sekä teoreettista tietoa että pitkän aikavälin kokemusperäistä tietoa lämpöenergian varastoinnista paalujen tai porareikien kautta maaperään. Hankkeesta Eurooppa-toimistolle kertoi projektipäällikkö, lehtori Rauli Lautkankare Turun AMK:sta.

Rahoitusohjelma: EAKR

Toteutusaika: 1.4.2017-31.12.2019

Budjetti: 283 664€

Hankkeen toteuttaja: Turun ammattikorkeakoulu

 

LÄMPÖÄ-hanke keskittyy ajankohtaiseen ja ratkaisua odottavaan kysymykseen lämpöenergian varastoinnista. Hankkeessa tutkitaan lämpöenergian ympärivuotista varastointia energiapaalujen tai energiakaivojen avulla maaperään ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen energianlähteenä. Kesällä maaperään eli saveen tai kallioon kerättyä hukka- ja ilmaislämpöä voidaan hyödyntää myöhemmin talvella. Lämpöenergian talteenotto maaperään voidaan toteuttaa esimerkiksi aurinkokeräimillä tai lämpöenergian keräämiseen suunnitelluilla kiinteistön omilla rakenteilla. Lämpöenergian varastointimahdollisuus tällä tapaa ei ole vielä yleisesti tunnettua, sillä esteen muodostaa usein kokonaistoimitusten hallinta ja asennuksen laadun varmistaminen. LÄMPÖÄ-hankeen pilottikohteita ovat muun muassa Skanssin Torni, Turun AMK:n uusi kampusrakennus sekä 0-energiatalo Kaarinassa.

Hankkeelle keskeisenä kohderyhmänä ovat aurinko- ja geoenergiaa hyödyntävät tai digiteknologiaa tarjoavat varsinaissuomalaiset yritykset. Muita kohderyhmiä ovat rakennusliikkeet, kiinteistösijoitusyhtiöt ja energiayhtiöt kuin myös aurinko- ja maalämpöjärjestelmien asennusten vaatimista rakennus- ja toimenpideluvista päättävät lupaviranomaiset sekä lämpöjärjestelmiin investoivat pientaloasukkaat.

Avointa tietoa tuottamalla energian varastoinnin osuutta nostetaan sekä parannetaan järjestelmien tuottoa. ”Varastoinnin hyötyjä tuodaan näkyväksi mobiilisovelluksella ja videoanimaatioilla. Hankkeen aikana laaditaan myös Rakennustieto OY:n kortistomuotoiseen tietokokoelmaan lämpöenergian kausivarastoinnin RT-kortti sekä asennusohjeistus”, Laukankare kertoo. Hankkeen tavoitteena onkin teknologian skaalattavuus ja siirrettävyys, jotta lämpöenergian varastointia voitaisiin hyödyntää niin olemassa olevassa rakennuskannassa kuin uudisrakentamisessa. Yhteneväisten asennusohjeistuksien lisäksi hankkeessa järjestetään yrittäjille matchmaking-tilaisuuksia ja koulutusta.

Sisäinen motivaatio sysäyksenä hankkeelle

Lautkankare toteaa sisäisen motivaation olleen projektiin ryhtymisen perustana. ”Olin jo pidemmän aikaa etsinyt rahoitusta energiapaalujen tutkimiselle ja kehittämiselle. Yksittäisestä paalusta ajatus vähitellen laajeni isommaksi kokonaisuudeksi, jossa hukkalämpökuormia voidaan ladata maahan kausivarastoon. EAKR-rahastoista löytyi sopiva linja tämän tyyppiselle kehittämiselle”, Lautkankare kuvaa.

Aiempaa kokemusta Lautkankareella ei aluekehitysrahastoista ollut. Tietoa hän ammensi Turussa järjestetyistä infotilaisuuksista. ”Niiden perusteella minulle tuli melko selkeä kuva siitä, mitä hakemuksen tekeminen vaatii”, Laukankare sanoo. Sisältöpuolen ollessa hallussa, sujuikin hakemustekstin laatiminen oman organisaation tuella ensikertalaiselta hyvin, eikä konsulttia tarvittu. Hakemusprosessista jäi Lautkankareelle päällimmäiseksi mielikuvaksi sen selkeys. Selkeydestä huolimatta prosessi vaati hänen mukaansa kuitenkin useiden täytettävien kohtien vuoksi hiukan vaivannäköä.   

"Hanketoiminta on mukavaa – saa muuttaa maailmaa!"

LÄMPÖÄ-hankkeessa ei Turun ammattikorkeakoulun lisäksi ole muita rahoituksen saajia. Laukankare katsoo, että tällä on sekä hyvät että huonot puolensa. ”Tavallaan on helppoa, kun Lämpöä-hankkeessa ei ole muita kumppaneita. Erilaisista asioista sopiminen käy kätevästi. Toisaalta kumppanien puute on huono asia, koska ei ole muuta sitoutunutta tahoa, jonka kanssa sparrata asioita ja viedä kehitystä eteenpäin”, Lautkankare puntaroi.

Yhteistyökumppanit sekä vanhat ja uudet kontaktit ovat erittäin tärkeitä linkkejä uusien asioiden sparrailussa, viestittämisessä ja tiedottamisessa

Vaikka hankekumppaneita ei olekaan, korostaa Lautkankare silti yhteistyön merkitystä uuden idean eteenpäinviemisessä. Lämpöä-hankkeessa yhteistyö seurantakohteiden rakennuttajien lisäksi myös energia-alan toimijoiden kanssa on Lautkankareen mukaan olennaista. ”Yhteistyökumppanit sekä vanhat ja uudet kontaktit ovat erittäin tärkeitä linkkejä uusien asioiden sparrailussa, viestittämisessä ja tiedottamisessa”, Lautkankare huomauttaa. Yhteistyökumppaneiden tunnistamiseen ja löytämiseen onkin hänen mukaansa panostettu hankkeen aloittamisesta alkaen, osallistumalla muun muassa seminaareihin sekä luentotilaisuuksiin ja kertomalla niissä hankkeesta. 

Hanketoimintaa Lautkankare kuvaa hauskaksi. ”Hankkeissa saa toteuttaa itseään sekä etsiä tapoja saada omaa viestiään kuuluville jo olemassa olevien ratkaisujen rinnalle. Hanketapahtumissa puolestaan tapaa yleensä paljon kehitysmyönteisiä ihmisiä”, Lautkankare iloitsee. Lautkankare katsoo myös, että hankerahoitukset ovat mainio yhteiskunnallisen kehityksen väline. Hän toivoo, että hankkeiden hallinnointi ja raportointi pysyisi keveänä, vaikka toteaakin varojen oikeinkäytön ehdottoman tärkeäksi.  

Lautkankareen mukaan Turun ammattikorkeakoulu aikoo jatkossakin hakea rahoitusta aluekehitysrahastoista. ”Itse asiassa olemme hakeneetkin ja saaneet juuri myönteisen päätöksen Hukaton-hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään hukkalämpöjen hyödyntämistä, lämpöenergian varastointia ja kysyntäjoustoa”, Lautkankare kertoo. ”Kun on selviä ajatuksia kehittämisen kohteesta, kannattaa ottaa yhteyttä rahoittajaan, etsiä kokenut hankehakemuksen kirjoittaja ja hakea idealle rahoitusta”, Lautkankare kannustaa.

Hankkeen kotisivut

Hankkeen facebook-sivu