Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto järjesti 5. syyskuuta yhdessä Helsinki EU Officen ja Länsi-Suomen EU-toimiston kanssa tilaisuuden merellisten rajat ylittävien yhteistyöohjelmien jatkon puolesta. Tilaisuutta isännöivät Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (FI, ALDE), Tunne Kelam (EE, EPP) ja Isabelle Thomas (FR, S&D). Tilaisuuden anti oli positiivinen ja antoi toivoa tulevaisuuden suhteen.

 

Euroopan komissio esitti toukokuussa 2018 Interreg-ohjelmia koskevassa ehdotuksessaan, että merirajat ylittävät yhteistyöohjelmat (ns. Interreg A) lopetettaisiin ja että ne sulautettaisiin suurempiin merialuetason ohjelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi Itämeren alueella Central Baltic ja Botnia Atlantica -ohjelmien kaltaisten alueiden välisten yhteistyöohjelmien loppumista kokonaan. Maarajoja koskevia yhteistyöohjelmia muutos ei kuitenkaan koskisi, eli komission esitys asettaisi maa- ja merirajat eriarvoiseen asemaan.

Euroopan parlamentissa järjestetyn seminaarin tarkoituksena oli tuoda esiin konkreettisia esimerkkejä merellisten rajat ylittävien ohjelmien saavutuksista sekä tuoda esiin sitä, mitä ohjelmien loppuminen merkitsisi alueelliselle yhteistyölle. Nopealla aikataululla toteutettu seminaari järjestettiin aluetoimistojen yhteistyönä ja se keräsi salin täyteen kiinnostunutta yleisöä.

Elsi Katainen kiinnitti avauspuheenvuorossaan huomiota siihen, että merirajat ylittävien ohjelmien lopettaminen siirtäisi painopisteen Itämeri-ohjelman mukaisiin kansallisiin yhteistyötapoihin, joissa alueiden rooli on heikompi niin suunnittelun kuin päätöksenteon osalta. Tärkeä paikallis- ja alueellinen ulottuvuus menetettäisiin. Katainen huomautti myös, että merirajat ja maantieteellinen sijainti ovat asioita, joihin jäsenmaat eivät voi vaikuttaa. Suomikin on saari - meillä on maarajaa Venäjän kanssa 1.300 kilometriä, mutta lähestulkoon kaikki EU-raja on merirajaa.

Isabelle Thomas, joka vastaa Euroopan parlamentin kannasta EU:n tulevista rahoituskehyksistä, sanoi bretagnelaisena olevansa merialueyhteistyön suuri kannattaja. Thomas’n mukaan koko Euroopan manner on itsessäänkin niemi. Olisi myös väärin väittää, että meri olisi esimerkiksi vuoria suurempi maantieteellinen este.

Seminaarin aikana esitettiin monta konkreettista esimerkkiä siitä, kuinka rajatylittävät ohjelmat voivat olla menestyksekkäitä myös silloin, kun rajan muodostaa meri. Helsingin ja Tallinnan välisestä dynaamisesta suhteesta oli paikalla kertomassa Kaarel Kose Harjumaan aluehallinnosta. Vuonna 2017 kaksoiskaupungin välillä matkusti 9 miljoonaa ihmistä. Nämä luvut ovat verrattavissa esimerkiksi Juutinrauman alueeseen, eli sillan ja säännöllisen laivayhteyden muodostaman ylirajaisen liikkuvuuden välillä ei voida sanoa olevan eroja.

Interregin kaltaiset rahoitusohjelmat antavat eri alueille syyn ja tarkoitusperän toimia yhdessä, kuten Erik Bergqvist Västerbottenin alueelta totesi. Jos nämä ohjelmat lopetetaan, tulee yhteistyökin taantumaan. Bergqvistin mukaan alueiden välisen yhteistyön lopettaminen tarkoittaisi myös alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventumista EU:ssa ja näin iskua demokratialle.

CPMR:n aluepolitiikasta vastaava johtaja Nicolas Brookes kertoi, että CPMR on jo pitkään korostanut merellisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien säilyttämisen sekä alueellisen hallinnoinnin tärkeyttä (ks. esimerkiksi 10 messages from the CPMR). Brookes huomautti myös, ettei Itämeren alue ole ainoa alue, joka joutuisi kärsimään komission esityksestä, vaan kaikkiaan lakkautusuhan alaisena on 14 nykyistä Interreg A -ohjelmaa.

Central Baltic -ohjelman hallintoviranomaisena toimiva Merike Niitepõld ihmetteli puheenvuorossaan ohjelmien yhdistämisen perusteiden puuttumista ja ennusti yhdistämisen vain luovan päällekkäisyyttä ja tarpeettomia hallinnollisia kerroksia. Ehdotettu uudistus tulisi tuhlaamaan resursseja.

Seminaari päättyi Tunne Kelamin rohkaiseviin sanoihin. Hänen mukaansa Euroopan parlamentti tulisi tukemaan seminaarissa esitettyjä näkemyksiä. ”Esitetyt menestystarinat on luotu alhaalta ylöspäin. Elämän itse tulisi määrätä yhteistyön muodot. Meri- ja maarajoja tulisi kohdella tasa-arvoisesti”, hän tiivisti loppusanoissaan. 

 

EU-instituutioiden aikatauluista

Euroopan parlamentin mietinnöstä vastaa Pascal Arimont (BE, EPP), joka mietintöluonnoksessaan kannattaa merirajat ylittävien yhteistyöohjelmien jatkamista. Muutosehdotusten deadline on 17.9. ja mietinnöstä äänestetään aluekehitysvaliokunnassa 22.11.

Neuvoston aikataulusta ei ole vielä selvyyttä, mutta neuvosto aikoo kiirehtiä asian käsittelyä.

Alueiden komitean (AK) lausunnonlaatija korsikalainen Marie-Antoinette Maupertuis, joka kannattaa ohjelmien jatkoa.

AK:n aikataulu:

19.9.                   lausuntoluonnos lähetetään käännettäväksi

28.9.                   lausuntoluonnos saatavilla

11.10.                muutosehdotusten deadline

24.-25.10.         lausunto COTER-valiokunnan käsittelyssä

5.-6.12.              AK:n täysistunto

Asiasanat: