Tutkimusten mukaan yksinäisyys on Suomessa yleisintä nuoruudessa ja vanhuudessa. Ei ole kuitenkaan olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää. Suurimmassa vaarassa ovat ne, joiden mahdollisuudet ympäristön tukeen ja omat resurssit ovat olleet alun alkaen muita vähäisempiä. Lähtökohdat elämälle ovat eriarvoisia, kyse ei ole yksinomaan yksilön asioista vaan laajemmin yhteiskunnan ongelmista.

Juttusarja syrjäytymisen riskitekijöistä ja niitä ehkäisevistä toimista

Juttusarjan ensimmäiset kolme osaa käsittelevät syrjäytymiseen eri elämänvaiheissa liittyviä riskitekijöitä sekä niitä ehkäiseviä tukitoimia ja palveluja. Sarjan myöhemmissä osissa esitellään tarkemmin Turun kaupungin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen kohdistuvaa työtä.

Osa 1: Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa
Osa 2: "En tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt"
Osa 3: Yhä useampi seniori asuu yksin kotona
Osa 4: Kimmoke vie uusiin kohteisiin
Osa 5: Lausteen lähiötupa syntyi paikallisten avulla
Osa 6: Kaikkea perheille saman katon alta
Osa 7: Psykiatriset sairaanhoitajat tulivat Turun kouluihin
Osa 8: Yhteisöä rakentamassa
Osa 9: Henkilökunnalle koulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Osa 10: Nuoren oikeanlainen kohtaaminen on tärkeää asiakaspalvelutyössä
Osa 11: Lapsen mieli -koulutukset varhaiskasvattajille syyskaudella 2020

Lue lisää syrjäytymisen ehkäisemisestä

Suurin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle on monimuotoinen ja laajeneva syrjäytyminen, kertoo sisäministeriön vuonna 2017 julkaisema sisäisen turvallisuuden strategia. Äärimmäisiä seurauksia voivat olla rikollisuus, radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen.

Syrjäytymisen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa mitään tuollaista, mutta uhkakuvat on hyvä tiedostaa. Usein syrjäytymiseen liittyy avuttomuuden tunnetta, elämänhallinnan puutetta ja ennen kaikkea ulkopuolisuutta. Monet liittävät syrjäytymiseen korostunutta päihteiden käyttöä ja mielenterveysongelmia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka ulkoinen toimeentulo sekä koulutus- tai työpaikka olisivatkin kunnossa, ihminen voi silti kokea itsensä syrjäytyneeksi.

Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa Osallistumisesta ja vaikuttamisesta on kirjattu mm. ”Lapsen elinpiirin ja varhaiskasvatusympäristön odotetaan muodostavan lapsen elämässä saumattoman kokonaisuuden, jossa lapsen kaikenpuoliset tarpeet toteutuvat. Tämä vaatii varhaiskasvatushenkilöstön ja lapsen sekä huoltajien hyvää ja avointa yhteistyötä. Jokaisella lapsella on oikeus yksilölliseen, turvalliseen ja pedagogisesti korkeatasoiseen varhaiskasvatukseen, joka tukee lapsen oman kodin antamaa kasvatusta.” 

 

Varhaiskasvatuksessa aiemmin aloittaneet kouluttautuvat korkeammin

Suomessa lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa verrattain myöhään ja vain suhteellisen pieni osa lapsista on sen piirissä. Näin siitä huolimatta, että varhaiskasvatuksesta on todettu olevan monia hyötyjä.

OECD:n PISA-testeistä saatujen tulosten mukaan varhaiskasvatukseen osallistunut lapsi kouluttautuu pidemmälle. Hän oppii jo varhaislapsuudessa toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon. Lastentarhanopettajien kautta tuleva pedagoginen oppiminen valmistaa lasta tulevaan. Kun lapsi on hoidossa, vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään, mikä antaa vanhemmille paremmat resurssit tukea lasta myöhemmin.

Tutkimuksen perusteella varhaiskasvatukseen osallistuminen on sosiaalisesti eriarvoisesti jakautunutta. Korkeammin koulutetut vievät lapsensa aiemmin päivähoitoon. Asiassa on selvä ristiriita, sillä vaikeammassa asemassa olevat hyötyisivät varhaiskasvatuksesta enemmän. Tutkimus selvitti päivähoidon vaikutuksia vuosina 1989 ja 1990 syntyneiden lasten myöhempään kouluttautumiseen Tilastokeskuksen rekisteriaineiston perusteella. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta.

 

Maahanmuuttajaperheissä lapset osallistuvat myöhemmin varhaiskasvatukseen

PISA-testien perusteella toisen polven maahanmuuttajalapset ovat Suomessa oppimistuloksissa kaksi kouluvuotta kantaväestöä jäljessä. Varhaiskasvatus voi tukea maahanmuuttajalapsen ja -perheen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin merkittävästi. Prosessi on myös vastavuoroinen: kun eri kieliset ja eri kulttuuritaustaiset lapset toimivat yhdessä, monimuotoisuus ja monikulttuurisuus opitaan näkemään luonnollisena osana suomalaista yhteiskuntaa. (Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet oppimiseen ja tulevaisuuteen.) 

Suomessa on kattava kotihoidon tuki, jota maahanmuuttajaperheet käyttävät OECD:n tänä vuonna julkaistun raportin mukaan enemmän kuin kantaväestö. Samassa raportissa todetaan myös, että mahdollisimman varhainen varhaiskasvatukseen osallistuminen tarjoaisi maahanmuuttajataustaiselle lapselle hyvät mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen. Riittävän suomen kielen taidon on todettu olevan suorassa yhteydessä oppimistuloksiin koulussa. 

Lastentarhanopettajalla on suuri vastuu

Opetushallituksen Vaikuttava varhaiskasvatus -tilannekatsauksen mukaan (2016:6) syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä on olennaista, että lapset osallistuvat laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Varhainen väliintulo on tärkeää.

Yliopistolliseen koulutukseen on tulossa tuntuvaa lisäystä. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan tavoitteena on vuosina 2018–2020 kaikkiaan 1000 lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkaa.

– Turun yliopistossa aloituspaikkojen määrää on kolminkertaistunut vuodesta 2012 ja vuonna 2020 tulee vielä 20 paikkaa lisää, kertoo kasvatustieteiden tiedekunnan opintopäällikkö Mari Broberg. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on 120.

Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vaikuttaa ryhmäkoko. Lastentarhanopettaja tarvitsee aikaa lapsen havainnoimiseen, jotta hän pystyy tukemaan lasta parhaalla mahdollisella tavalla. Suuressa ryhmässä voi olla lapselle liikaa vuorovaikutustilanteita, jotka heijastuvat lapsen häiriökäyttäytymisenä. Opettajalla ei ole tällöin välttämättä aikaa kahdenkeskiseen rauhalliseen kohtaamiseen – eikä lapsellakaan.

Lastentarhanopettajan rooliin kuuluu tunnistaa syrjäytymisriskissä olevien lasten tarpeet ajoissa ja löytää erilaisia tukitoimia lasten auttamiseksi. Jos lapsi aiheuttaa opettajan mielestä huolta, otetaan vanhempiin yhteys ja keskustellaan asioista. Lastentarhan ja vanhempien välinen yhteistyö on ensiarvoisen merkittävää.

Varhainen väliintulo on tärkeää, sillä lapsuusajan mielenterveys on opetushallituksen tilannekatsauksen mukaan yhteydessä syrjäytymisriskiin.

Voimaperheet

Voimaperheet-toimintamalli on kehitetty alle kouluikäisten lasten ongelmien hoitoon. Varhaisessa vaiheessa tunnistettava ongelmakäyttäytyminen pyritään hoitamaan ajoissa, ja näin voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Malli on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty ja on käytössä kaikissa Turun neuvoloissa. 

Vanhempainohjaus on merkittävin keino lapsen käytösongelmien hoitamiseen.

Perhe täyttää ennen lapsen nelivuotisterveystarkastusta lomakkeen, joka sitten palautetaan neuvolaan. Tämän avulla lapsen psykososiaalista toimintakykyä arvioidaan. Ideana on tunnistaa perheet, jotka voisivat hyötyä Voimaperheet-ohjelmasta. Toimintamalli tarjoaa vanhempainohjausta, joka on tutkimusten valossa merkittävin keino lapsen käytösongelmien hoitamiseen. Menetelmän avulla vanhempi oppii käyttämään myönteisiä vuorovaikutustaitoja lapsen kanssa. 

Ohjaus tapahtuu pääosin digitaalisessa hoitoympäristössä sekä puhelimitse että netin kautta perhevalmentajan opastuksella. Toimintamallin kokonaiskesto on kaksi vuotta, mutta varsinainen hoito-ohjelma kestää 11 kuukautta.

Turussa kehitetty malli on yllättänyt tutkijat suosiollaan ja se on käytössä kolmasosassa Suomen neuvoloista. Toimintamalli on ainutlaatuinen. Kaikkien mukana olevien kuntien nelivuotiaiden lasten vanhempia pyydetään arvioimaan lapsensa vahvuuksia ja vaikeuksia sekä vaikeuksien kuormittavuutta arjessa. Näin pystytään tunnistamaan ne perheet, jotka hyötyvät vanhempainohjauksesta.

Hoito-ohjelma toteutetaan keskitetysti Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta, jossa tehdään toimintamalliin liittyvää tutkimusta yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa.

 

Soppaa ja Sympatiaa -hanke

Turun varhaiskasvatus on yhteistyökumppanina MLL:n Soppaa ja Sympatiaa -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa turkulaisten perheiden vanhemmuutta ja vahvistaa heidän omia voimavarojaan. Toiminta käynnistettiin Halisissa Halikolon ja Varissuolla Koukkarinkadun päiväkodeissa syksyllä 2017. Vuoden 2018 alussa toiminta alkoi myös Härkämäessä Rahjekadun ja Peikonpesän päiväkodeissa. Syksyllä 2018 toimintaan tuli mukaan vielä Säkäkujan päiväkoti Härkämäessä ja Villasukan päiväkoti Lausteella.

Hankkeen verkkosivut

Muita Turun kaupungin tarjoamia palveluita

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen on osa Turun kaupungin kaupunkistrategiaa. Strategian mukaan koulutus on parasta eriarvoisuutta ehkäisevää ja kaventavaa työtä. Turku panostaa erityisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja nuorten aktiivisen elämäntavan kannustamiseen tukemalla harrastustoimintaa. Turun tavoitteena on olla myös paras maahanmuuttajien kotouttaja.

Lähteet: 

Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet oppimiseen ja tulevaisuuteen
Karila, 2016:6: Opetushallituksen Vaikuttava varhaiskasvatus -tilannekatsaus 

Teksti: Vesa-Petri Lehto