Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit ja maakuntaliitot antoivat lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle maanteiden ja rautateiden runkoverkkoasetuksesta. Lausunnossa korostetaan sujuvien liikenneyhteyksien merkitystä vientiyritystemme toimintaedellytyksille ja asukkaiden työssäkäyntimahdollisuuksille Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä.

Pohjoinen kasvuvyöhyke kattaa Etelä-Suomen kuusi maakuntaa ja 13 suurinta kaupunkia. (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, sekä Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Pori, Kouvola, Kotka, Salo, Porvoo, Lohja, Rauma ja Uusikaupunki).

Pohjoinen kasvuvyöhyke muodostaa pääkaupunkiseudun vaikutusalueella sijaitsevan ruuhka-Suomen työmarkkina-alueen, jolla syntyy yli puolet koko Suomen vientituloista ja jolla sijaitsevat Suomen vientiteollisuuden kannalta keskeiset satamat ja niihin johtavat liikenneyhteydet. Suomen ulkomaankaupassa liikkuvasta tavarasta tonnikilometreissä 96 prosenttia kulkee satamien kautta, joten elinkeinoelämä ja koko muu yhteiskunta ovat riippuvaisia satamien toiminnasta.

Runkoverkkoesitys tukee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Tämän nojalla osa kansallisista maanteistä kuuluu myös TEN-T ydin- tai kattavaan verkkoon.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ydinväylä on TEN-T Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävään kuuluva, Etelä-Suomen itä-länsi –suunnassa yhdistävä E18-moottoritie.  Lisäksi Turku-Pori VT8 osana TEN-T kattavaa verkkoa on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen väylä.

Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä sijaitsevat ja TEN-T ydinverkkoon kuuluvat:

  • Saimaan vesistöalue
  • Helsingin ja Turun solmukohdat
  • Helsingin ja Turun lentokentät
  • HaminaKotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamat
  • Kouvolan yhdistettyjen tie- ja rautatiekuljetusten terminaali

Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä sijaitsevat lisäksi TEN-T kattavaan verkkoon kuuluvat:

  • Lappeenrannan lentoasema
  • Porin lentoasema
  • Hangon satama
  • Porvoon Kilpilahden satama (Sköldvik)
  • Porin satama
  • Rauman satama

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen näkökulmasta liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema liikenneverkon ja liikennejärjestelmää koskevan lainsäädännön pitkäjänteinen kehittäminen on tavoiteltavaa. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta tulevat hyvin toteutuessaan luomaan kaivatut raamit pitkäjänteiselle liikennepolitiikalle ja selkeyttämään lyhyemmän tähtäimen toimia sen toteuttamiseksi.

Korjausvelasta ja yhä heikkenevästä kunnossapidosta kärsivän tie- ja rataverkkomme rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi tulee valtion jatkossa tukea aktiivisesti mittavien, konkreettisten ja EU:n rahoituskanavia, esimerkiksi Euroopan Unionin TEN-T CEF-rahoitusinstrumenttia, hyödyntävien hankkeiden synnyttämistä.

Maanteiden ja rautateiden runkoverkko on tärkeää toteuttaa palvelutasoltaan hyvänä. Kuljetukset ja henkilöliikenne eivät kuitenkaan onnistu vain runkoverkkoa myöten, vaan myös muulla tieverkolla ja rataverkolla on suuri merkitys kasvun edellytysten luomiselle.

Kaupunkien ja alueiden saavutettavuus on osa kansallista liikennepolitiikkaa. Suomen keskeisen väyläverkoston ylläpito tukee myös kaupunki- ja aluekehitystä. Saavutettavuus on tärkeää sekä työssäkäynnin ja asioinnin että elinkeinoelämän kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vientiyritysten raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetusten sujuvuuteen.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen ja alueiden välisillä sujuvilla liikenneyhteyksillä edistetään yhtenäisen työssäkäyntialueen laajentumista ja kasvuvyöhykkeen kehitystä.

Euroopan TEN-T –ydinverkon ja sen puitteissa Suomen ainoan kansainvälisen pääradan, Turku-Salo-Espoo-Helsinki-Vantaa-Lahti-Kouvola-Pietari –yhteyden, saattaminen ydinverkon palvelutason määriteltyyn tasoon nopeuden, turvallisuuden ja välityskyvyn osalta on keskeistä.

Runkoverkkojen määrittelyssä on lähdetty olemassa olevan verkon luokittelusta, mutta on tavoiteltavaa että myös uudet, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen saavutettavuutta merkittävästi parantavat ja suunnitteluvaiheessa olevat ratalinjaukset, kuten Helsinki-Turku tunnin juna, otetaan huomioon runkoverkkomäärittelyssä. Runkoverkkomäärittelyn olisi luontevaa olla linjassa TEN-T-määrittelyn kanssa.

Lisäksi runkoverkkoasetus määrittelee nyt palvelutason, mutta ei ota kantaa miten se saavutetaan. Palvelutasoon on suositeltavaa liittää vahvemmin toteuttamisen tavoiteaikataulu. Tällöin asetus ohjaa voimakkaammin ja pitkäjänteisemmin toteuttamista sekä palvelee paremmin runkoverkon määrittelylle asetettua tavoitteita.

Runkoverkon kehittäminen alustana mahdollistaa liikenteen automaation ja uusien palveluiden kehittymisen. Runkoverkkopäätös toimii myös pohjana digitaalisen infrastruktuuristrategian toimenpiteille. Digitalisaation ja automaation tuomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää tehokkaasti, kun liikenneympäristö tukee liikkumisen automaation ja uusien palvelujen kehitystä.

Tässäkin kehitystyössä haluamme Pohjoisen kasvuvyöhykkeen puitteissa toimia yhteistyössä valtion kanssa. Pohjoinen kasvuvyöhyke on mm. sujuvia, turvallisia ja luotettavia kuljetusketjuja edistävän Corridor as a Service –älyliikenteen ekosysteemiin keskiössä, jossa tavoitteenamme on kehittää Suomesta Aasian ja Euroopan välisen tavaralogistiikan solmukohta. Etelä-Suomen logistiikkaketjujen sujuvoittamiseksi on tavoiteltavaa, että Pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeisistä solmukohdista myös tavararaideliikenteen syötöt eteenpäin toimivat.

Pohjoinen kasvuvyöhyke:

Helsingin kaupunki
Espoon kaupunki
Vantaan kaupunki
Turun kaupunki
Lahden kaupunki
Porin kaupunki
Kouvolan kaupunki
Kotkan kaupunki
Salon kaupunki
Porvoon kaupunki
Lohjan kaupunki
Rauman kaupunki
Uudenkaupungin kaupunki

Uudenmaan liitto
Varsinais-Suomen liitto
Satakuntaliitto
Päijät-Hämeen liitto
Kymenlaakson liitto
Etelä-Karjalan liitto