Runosmäen vanhuskeskuksessa haluttiin herätellä hoitohenkilökuntaa ja johtoa tekoälyn hyödyntämiseen ja ottamaan muutenkin teknologia tavaksi. Suurimman huomion vei Zora-robotti. Katso video.

Runosmäen vanhuskeskuksessa haluttiin herätellä hoitohenkilökuntaa ja johtoa tekoälyn hyödyntämiseen ja ottamaan muutenkin teknologia tavaksi. Suurimman huomion vei Zora-robotti.

Runosmäen vanhuskeskuksessa haluttiin herätellä hoitohenkilökuntaa ja johtoa tekoälyn hyödyntämiseen ja ottamaan muutenkin teknologia tavaksi. Suurimman huomion vei Zora-robotti.

Yritykset esittelivät tapahtumassa teknologisia ratkaisujaan, jotka soveltuisivat vanhuspalveluiden tai laajemmin terveydenhuollon käyttöön. Päivän ohjelmaan kuului myös asiantuntijapuheenvuoroja.

Zora-robotti esitteli itsensä sosiaaliseksi robotiksi, joka ei tee fyysisiä tehtäviä eli ei esimerkiksi nosta tai kuljeta, vaan motivoi, ohjaa ja aktivoi. Zora toivoikin, että "meitä robotteja olisi paljon enemmän terveydenhuollossa".

- Emme aina tiedä, miten robotiikkaa voisi hyödyntää ja siksi esimerkkejä pitää nostaa esiin, kertoo hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine Meditas Oy:stä.

- Esimerkiksi sairaaloihin hankitut kuljetusrobotit helpottavat ja säästävät hoitotyön ammattilaisten aikaa. Myös kävelyrobotiikka on kehittynyt jo pitkälle ja voi auttaa esimerkiksi seisomaan nousemisessa ja itsenäisessä kävelyharjoittelussa, hän jatkaa.

Minna Laine Meditas Oy:stä

Tekoäly ei älyä itse, vaan sitä pitää opettaa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation tietopalvelujohtaja Tapio Järvenpää halusi muistuttaa, että teknologia ei ole hyvä tai paha, ainoastaan teknologiasta johdetut sovellukset voivat olla. Tekoäly ei myöskään yksinään ole fiksu – se oppii, kun sitä opettaa. Ja siitä saa hyvän valmentajan.

Tapio Järvenpään mukaan hyvä esimerkki teknologian käyttämättömistä mahdollisuuksista on organisaatioiden johdon työajan kohdentaminen. Johtohenkilöt joutuvat käyttämään yli puolet työajastaan erilaisiin hallinnollisiin tehtäviin sen sijaan, että he voisivat ratkoa ongelmia tai miettiä strategiaa.

Teknologia kehittyy ja tietomäärä kasvaa huimaa vauhtia koko ajan.

- Vuonna 2030 meillä on niin paljon tietoa esimerkiksi omasta terveydestämme, että voisimme toimia itse itsemme sote-johtajina. Osa jakaa jo nyt itsestään vapaaehtoisesti erilaista terveysdataa esimerkiksi syketietojaan verkkoon.

Tietopalvelujohtaja Tapio Järvenpää

Hyvinvointitoimialallakin hyödynnetään tekoälyä

Hyvinvointitoimialata löytyy jo esimerkkejä hoivateknologian hyödyntämisestä. Suunnitelmia on vielä tätäkin enemmän.

Tämän vuoden marraskuussa Turun kotihoidon Pohjolan ja Lehmusvalkaman alueilla aletaan kokeilla Onerva Omaishoiva-sovellusta, jolla pidetään yhteyttä kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden omaisten välillä. Sovellusta voi käyttää selaimella puhelimesta, tietokoneelta, tabletista…

Jo tämän vuoden puolella Turun kaupungin fysioterapeutit saavat avukseen Moto Tiles -liikuntalaatat. Ne tukevat motoriikan ja liikkuvuuden kuntouttamisessa ja kehittämisessä.