Kenenkään ei kannata jäädä kotiin ihmettelemään, sillä ulkopuolisuuden tunne hiipii salakavalasti vastaan. Lukion keskeyttänyt Jael auttaa nykyisin syrjäytymisriskissä olevia nuoria Varissuolla.

Juttusarja syrjäytymisen riskitekijöistä ja niitä ehkäisevistä toimista

Juttusarjan ensimmäiset kolme osaa käsittelevät syrjäytymiseen eri elämänvaiheissa liittyviä riskitekijöitä sekä niitä ehkäiseviä tukitoimia ja palveluja. Sarjan myöhemmissä osissa esitellään tarkemmin Turun kaupungin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen kohdistuvaa työtä.

Osa 1: Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa
Osa 2: "En tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt"
Osa 3: Yhä useampi seniori asuu yksin kotona
Osa 4: Kimmoke vie uusiin kohteisiin
Osa 5: Lausteen lähiötupa syntyi paikallisten avulla
Osa 6: Kaikkea perheille saman katon alta
Osa 7: Psykiatriset sairaanhoitajat tulivat Turun kouluihin
Osa 8: Yhteisöä rakentamassa
Osa 9: Henkilökunnalle koulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Osa 10: Nuoren oikeanlainen kohtaaminen on tärkeää asiakaspalvelutyössä
Osa 11: Lapsen mieli -koulutukset varhaiskasvattajille syyskaudella 2020
Osa 12: Nuorille suunnatuista palveluista kerrotaan nuoren äänellä

Lue lisää syrjäytymisen ehkäisemisestä

Etsivää nuorisotyötä Turun kaupungin nuorisopalveluissa tekevä Jael Silander, 30, sanoo syntyneensä hyvin tavalliseen perheeseen, jossa ei ollut mitään ihmeempiä ongelmia. Peruskoulu meni ihan ok ja sitten normaalin kaavan kautta lukioon. Lukiossa akateemisuuden tuputtaminen nosti karvat pystyyn ja alkoi ahdistaa.

- Lopetin lukion kesken ja menin töihin Nokian tehtaalle Saloon. Työ rytmitti mukavasti elämää ja antoi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällä hetkellä Valmetin tehdas Uudessakaupungissa tarjoaa monelle nuorelle aikuiselle hyvän vaihtoehdon. Myös Turussa Meyerin telakalla menee lujaa. Töissä voi pitää vaikka välivuoden jos toisenkin opiskelusta ja miettiä, mitä elämältä oikeastaan haluaa.

- Syrjäytymisessä on huomattavasti negatiivisempi sävy. Jossain vaiheessa jäin pidemmäksi aikaa työttömäksi ja kävin työkkärissä aina kutsuttaessa miettimässä erilaisia vaihtoehtoja. Sieltä en kuitenkaan saanut palveluita, joita olisin tarvinnut. Koin vahvasti ulkopuolisuutta, mutta vielä tässä vaiheessa en tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt.

Nuorisoa nuokkarilla Turussa. Kuvituskuva. 

- Kuulin kaupungin järjestämästä KOHO-toiminnasta, jossa mietittiin urasuunnittelijan avulla omia vahvuuksia. Menin tutustumaan ja keskusteltuani työntekijän kanssa huomasin, että nuorisoala saattaisi olla minun juttuni. Pääsin Varissuon nuorisotalolle ensin kuukaudeksi työkokeiluun ja sen jälkeen olin samassa paikassa vielä viisi kuukautta palkkatuella. Homma vei minut täysin mukanaan ja päädyin Lohjalle nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutukseen. Vasta siellä ymmärsin, että yhteiskunta oli pitänyt minua syrjäytyneenä. Ulkopuolinen olin ollut ehdottomasti, Jael miettii.

- Syvensin osaamistani vielä Humakin yhteisöpedagogikoulutuksessa. Ympyrä sulkeutui, kun pääsin työskentelmään Turun kaupungille etsivään nuorisotyöhön. Kenttätyötä teen pääpainoisesti Varissuolla, mutta muuten yritän auttaa nuoria ihan koko Turun alueella.

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on löytää ne nuoret, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä.

- Haasteena on tavoittaa ihminen, joka jää kotiin ja jolla ei ole oikein mitään. Kaiken pohjana on vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus. Ketään ei pyritä auttamaan väkisin. Usein nuori tulee itse juttelemaan ongelmistaan, mutta yhteydenotto saattaa tulla myös huolissaan olevalta vanhemmalta. Tällöin nuoreen voidaan ottaa yhteyttä ja kysellä, miten menee. Mikäli hän ei ole kiinnostunut jakamaan huoliaan, ei siihen pakoteta.

Jael kertoo, että tätä kautta syntyy myös luottamus yleensäkin nuorisotyöntekijöitä kohtaan. Luottamusta lähdetään rakentamaan ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien.

Tässä täytyy olla jonkinlainen kylähullu ja integroitua alueelle.

- Pitää olla pilkettä silmäkulmassa ja kykyä ymmärtää nuorta hänen oman elinpiirinsä lähtökohdista.

Nuorisotyön näkökulmasta katsottuna aluekohtainen henkilökohtaisuus on muuttunut.

- Nuorisotyö on siirtymässä enemmän projektijohtamiseen ja yksittäisiin tapahtumiin. Ensisijaisen tärkeää olisi jatkaa pitkäjänteistä työtä tietyllä alueella. Siitä ei tule mitään, että kahden vuoden jälkeen vaihtuu työntekijät ja luottamus joudutaan rakentamaan jälleen uudelleen. Itse asiassa tällä alalla tuloksia alkaa usein näkyä vasta vuoden tai puolentoista päästä ensikohtaamisesta.

 

Nuorille on tarjolla tukea

Komppi eli etsivä nuorisotyö auttaa 15–29 -vuotiaita nuoria erilaisissa elämän murrosvaiheissa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa voi jutella ja heiltä saa tukea hankalalta tuntuvassa elämäntilanteessa.  

Vamos Turku on tarkoitettu 12–29-vuotiaille turkulaisille nuorille, jotka haluavat ja tarvitsevat tukea ja valmennusta nykyisessä elämäntilanteessaan. Palvelun päätavoitteena on vahvistaa nuoren arjenhallintaa, hyvinvointia ja osallisuutta. Tämän lisäksi tarkoituksena on rakentaa yhdessä nuoren kanssa kiinnittymistä koulunkäyntiin sekä kestävää polkua opiskeluun tai työhön.

Vamoksen toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja nuorelle maksutonta: motivaatio pohtia omaa tulevaisuutta riittää eikä sen kummempaa lähetettä tarvita. Alkutapaamisen voi sopia arkisin 8–16 välisenä aikana soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kenelle tahansa työntekijälle. Jokaisen nuoren kanssa suunnitellaan yhdessä Vamoksen palveluiden sisältö ja kesto. Lähtökohtana ovat nuoren yksilölliset tarpeet, toiveet ja tavoitteet. 

Työpiste on Turun kaupungin työllisyyspalvelujen asiakapalvelu keskustassa. Työpiste työllistää, valmentaa ja kuntouttaa ilman työtä olevia turkulaisia töihin, koulutukseen tai oman työkyvyn kohentamiseen. Lisäksi Työpiste toimii kaikkien turkulaisten työvoimatoimistona alueellisessa työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilussa, jossa kotikunta tarjoaa asukkailleen työvoimapalvelut. 

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen on osa Turun kaupungin kaupunkistrategiaa. Strategian mukaan koulutus on parasta eriarvoisuutta ehkäisevää ja kaventavaa työtä. Turku panostaa erityisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja nuorten aktiivisen elämäntavan kannustamiseen tukemalla harrastustoimintaa. Turun tavoitteena on olla myös paras maahanmuuttajien kotouttaja.