Matkailuneuvonnassa ja nuorisokeskus Vimmassa käytetään päivittäin suomen lisäksi ainakin ruotsia, englantia ja välillä muitakin kieliä. Myös muissa palvelupisteissä ollaan varsin kielitaitoisia, mutta siitä huolimatta asiakaspalvelussa tulee tilanteita, että asiakkaat eivät halua puhua omaa äidinkieltään.

Kaupungin palvelupisteissä ollaan varsin kielitaitoisia, mutta ruotsiin voisi tarttua rohkeamminkin, havaittiin tutkimuksessa. Ruotsinkielistä palvelua matkailualalla tutkineessa gradussa (2012) kävi ilmi, että ruotsinkieliset matkailijat asioivat mielellään Turun seudulla omalla äidinkielellään. Englantiin turvaudutaan vain harvoin.

Tutkimuksen mukaan matkailijat kokevat saavansa hyvin palvelua ruotsiksi ja pitävät ruotsinkielen käyttämistä positiivisena asiana. Kukaan tutkimukseen vastanneista ei odottanut henkilökunnalta virheetöntä ruotsin kielen taitoa, vaan matkailijat olivat valmiita auttamaan ongelmatilanteissa, kuten oikean sanan löytämisessä.

Mutta millaiselta tilanne näyttää tänä päivänä? Kysyimme Turun kaupungin työntekijöiltä, että miten ruotsin kieli on läsnä heidän arjessaan.

Vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes kertoo, että ruotsin kieli on läsnä hänen arjessaan uutisissa, katukylteissä, sosiaalisessa mediassa ja tuoteselosteissa.

– Lisäksi silloin, kun joku toimittaja soittaa ja haluaa haastatella ruotsiksi. Joskus harvoin ruotsalaisia vieraita tai kommunikointia kansainvälisissä konferensseissa muiden pohjoismaisten kanssa.

Onko sinulla toisille hyvä vinkki millä saa ruostuneen ruotsin kielen taas kukkimaan?

– Dekkarit! Kirjoina ja sarjoina.

Kaupunkikehitysryhmän hankepäällikkö Marjo Uotila kokee, että ruotsin kieli on läsnä arjessa joka päivä.

– Olen perustajajäsen ja hallituksen jäsen ruotsalaisessa Arkitekturupproret-yhdistyksessä, jonka tavoitteena on parempi, kauniimpi, viihtyisämpi rakennettu ympäristö. Lisätietoa löytyy verkosta osoitteesta www.arkitekturupproret.se.

– Ruotsin kieli on läsnä myös työssäni joka päivä. Edistän työssäni Pohjoisen kasvuvyöhykkeen puitteissa ylialueellista yhteistyötä, ja erityisesti Tukholman ja Mälarenin alueen kanssa meillä on jo historiallisestikin pitkät ja luontevat yhteydet, joita haluan vahvistaa.

Onko sinulla jokin ruotsinkielinen lempisana tai -ilmaisu?

– ”Så kör vi!”

Onko sinulla toisille hyvä vinkki millä saa ruostuneen ruotsinkielen taas kukkimaan?

– Jos olet kiinnostunut jostakin, mistä tahansa, niin kytkeytymällä siihen itseäsi kiinnostavaan aiheeseen liittyviin ruotsinkielisiin/ruotsalaisiin Facebook-ryhmiin, lukemalla sitä aihetta käsitteleviä ruotsinkielisiä lehtiä, katsomalla siihen liittyviä ruotsinkielisiä videoita/tv-ohjelmia/elokuvia. Ruostunutkin kieli palautuu lähes itsestään, eikä tunnu pakkopullalta. Samalla voi jopa tutustua samanhenkisiin ruotsinkielisiin ihmisiin.

Tuleeko mieleen joku hauska tai hullu tilanne, jossa kaksikielisyys tai ruotsin kieli/kulttuuri oli keskiössä?

– Olen käynyt pelaamassa Aliasta Luckanilla ruotsiksi, se on matalan kynnyksen kielikylpyä aikuisille, ja lisäksi hauskaa. Suosittelen muillekin jos peli-iltoja järjestetään jatkossa.

Pääkirjaston informaatikko Gunnar Högnäs kertoo, että ruotsi on läsnä hänen arjessaan muun muassa silloin kun hän lukee ja töissä silloin, kun hän vetää kirjaston infokierroksia ja suunnittelee tapahtumia ja näyttelyitä. Hän myös kääntää suomesta ruotsiin.

– Svenska är närvarande i min kommunikation med omgivningen, då jag läser etc. Svenska är närvarande i mina infoturer två gånger i veckan, då jag planerar evenemang och utställningar, genomför dem. Då jag informerar om dem på nätet (Åbo händelsekalender, Vaski-nätbibliotek). Då jag översätter texter från finska till svenska.

Onko sinulla toisille hyvä vinkki millä saa ruostuneen ruotsinkielen taas kukkimaan?

Ibland märker man ju, att en kund egentligen har svenska som modersmål – men där fortsätter vi bägge att prata finska av bara farten.

Gunnar Högnäs

– Man börjar prata utan att ”vara rädd för fel”. Man får motionera trots att man inte är världsmästare, likadant är det med språk… Så har jag själv en gång i tiden lärt mig tala finska.

Tuleeko mieleen joku hauska tai hullu tilanne, jossa kaksikielisyys tai ruotsin kieli/kulttuuri oli keskiössä?

– Inte direkt, men ibland märker man ju, att en kund egentligen har svenska som modersmål – men där fortsätter vi bägge att prata finska av bara farten.

 

Pääkirjaston informaatikko Pauliina Sandbergin arjessa ruotsin kieli on ollut vahvana läsnä jo neljännesvuosisadan.

– Lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua ja käytän itse päivittäin ruotsia sekä yksityiselämässä että työssäni. Monet läheiseni ja tuttavani puhuvat ruotsia äidinkielenään. Tunnen oloni kotoisaksi sellaisessa kaupungissa, missä katukyltit ovat kahdella kielellä. Kahden kielen perinteikäs ja sopuisa rinnakkaiselo on minulle turkulaisena myös osa paikallisidentiteettiä.

– Työssäni Turun kaupungin ruotsinkielisiä palveluita koordinoivana informaatikkona käytän jatkuvasti ruotsia sekä suullisesti että kirjallisesti. Päivitän nettisivuja ja somea, kirjoitan sähköpostia, teen käännöksiä, keskustelen kollegojen ja asiakkaiden kanssa. Vaikea arvioida, mutta päivästä riippuen ehkä jopa 30-50 prosenttia työpäivän kommunikaatiotilanteista tapahtuu ruotsiksi.

Sandbergillä ei ole varsinaista lempisanontaa, mutta hänen mielestään ruotsin kielessä on monia mainioita ja vivahteikkaita sanoja ja ilmauksia, etenkin murteissa. Pohjanmaan murteiden naseva ja ilmaisuvoimainen, kuivakin tyyli vetoaa varsinaissuomalaiseen huumorintajuuni esimerkiksi "he va naa he". Sillä kuvataan positiivista yllätystä ja se tarkoittaa suomeksi "no jopas jotakin".

Onko sinulla toisille hyvä vinkki millä saa ruostuneen ruotsinkielen taas kukkimaan?

Virheitä ei saa pelätä - unohda se yläasteen ikävä ruotsinope.

Pauliina Sandberg

– Joskus takavuosina oli kampanja ”Rakastu suomenruotsalaiseen”, se taitaa edelleen olla paras tapa, Sandberg nauraa. Ellei siihen ole mahdollisuutta, suosittelen vaikkapa Luckanin kielikahvilaa, jonne voi mennä juttelemaan ruotsiksi tai ihan vain kuuntelemaan. Ilmoittautumista sen paremmin kuin sujuvaa kielitaitoakaan ei vaadita, joten kynnys on matala. Ja virheitä ei saa pelätä - unohda se yläasteen ikävä ruotsinope! Asiakaspalvelutyötä tekeviä auttaisi varmasti, että ruotsinkieliset asiakkaat rohkaistuisivat käyttämään äidinkieltään ja antaisivat positiivista palautetta saamastaan palvelusta. Jos sinulla on ruotsinkielinen kollega, puhu hänelle ruotsia ja jatka ruotsiksi, vaikka kollega vastaisi suomeksi. Kyllä se siitä!

Tuleeko mieleen joku hauska tai hullu tilanne, jossa kaksikielisyys tai ruotsin kieli/kulttuuri oli keskiössä?

– Muiden tekemät käännöskukkaset ovat kaikkein parhaimpia päivän piristäjiä. Nauroin taannoin aivan kippurassa lukiessani kirjaa ”Tack för ditt förstånd!: svenska grodor i Finland”, johon on koottu mahtavia kielikukkasia esim. kylteistä.

Pääkirjaston informaatikko Susanna Sandellin arjessa kaksikielisyys näkyy tapana ajatella ei-niin-kielisidonnaisesti. Myös huumori saa lisäpotkua kun kielen monimerkityksellisyys valjastetaan käyttöön. Sandellin lempisanonta on "pappa betalar". Tällaista ilmausta käytetään huumorimielessä ja usein juurikin silloin, kun itse vastaa kustannuksista.

Onko sinulla toisille hyvä vinkki millä saa ruostuneen ruotsinkielen taas kukkimaan?

Kirjallisuudessa kannattaa suosia alkuperäiskieliä, siis myös ruotsia.

Susanna Sandell

– Muiden kaksikielisten ystävien kanssa kannattaa käyttää ruotsinkieltä. Kirjallisuudessa kannattaa suosia alkuperäiskieliä, siis myös ruotsia.

Tuleeko mieleen joku hauska tai hullu tilanne, jossa kaksikielisyys tai ruotsin kieli/kulttuuri oli keskiössä?

– Kun ruotsinkielinen sukuni on koolla, ruokapöydässä lauletaan, vaikka lasissa ei olisikaan alkoholia. Näistä tilaisuuksista jää hyvä mieli, vaikka minähän en oikeastaan osaa laulaa.

  • Jutussa on viitattu Miia Alhasen pro gradu -tutkielmaan otsikolla Om betjäning på svenska inom turismbranschen i Åbo (2012).
Asiasanat: