Eurooppa-toimiston EU-hankkeet tutuiksi -sarjassa tutustutaan erilaisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. ECOPRODIGI on hanke, jonka tavoitteena on kehittää työkaluja, joilla voidaan vastata murroksessa olevan merenkäyntialan uusiin haasteisiin, sekä kehittää alaa yhä kestävämmäksi ja vihreämmäksi.

ECOPRODIGI

Rahoitusohjelma: Interreg

Toteutusaika: 10/2017 - 10/2020

Bubjetti: 4,243,492.11 €

Tavoite: Kehittää ekotehokkaita ratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin digitalisaation mahdollistamien työkalujen avulla

Merenkäyntiala on murroksen keskellä. Ala on historiallisesti ollut konservatiivinen ja hitaasti muutokseen vastaava. Viime vuosien nopea teknologinen kehitys on kuitenkin saanut puhtia myös merialoille. Uusia digitaalisia työkaluja asennetaan jo nyt tällä hetkellä meriä seilaavaan 60 000 kauppa-alukseen, mutta rakenteilla on myös aivan uudenlaisia aluksia, joiden suunnittelussa hyödynnetään uusimpia teknologisia innovaatioita. Myös autonomiset alukset tulevat olemaan todellisuutta lähitulevaisuudessa.

Toisaalta ympäristön tila on alkanut huolestuttaa Itämeren alueella asuvia yhä enemmän. Digitalisaatiosta ja alusten uudenlaisesta suunnittelusta voidaan saada ratkaisuja myös ympäristöongelmiin. Jos merikuljetusalaa saadaan tehostettua ja toimintoja optimoituja, säästää se ympäristön lisäksi myös rahaa ja lisää kilpailukykyä. Tehostaminen olisi muutenkin tarpeen ruuhkautuvalla Itämerellä, jossa meriliikenne lisääntyy vuosi vuodelta. Uudet ratkaisut voisivat avata pullonkauloja.

Digitaalista ja kestävää

”ECOPRODIGI on aivan älyttömän hieno EU-rahoitteinen hanke” on ensimmäinen asia, jonka projektipäällikkö Milla Harju hankkeen toiminnasta kertoo. Hankkeen tarkoitus on kehittää ja lisätä ekotehokkuutta meriteollisuuden prosesseissa Itämeren alueella. Tämä toteutetaan digitaalisten työkalujen avulla. Hanketta koordinoi Pan-Eurooppa Instituutti Turun yliopistosta. Kolmivuotinen hanke on ollut käynnissä vuoden. ”Merialalla on huomattu, kuinka suuren hyödyn moni muu teollisuudenala on saanut digitalisaatiosta. Nyt sitä on alettu soveltaa täysin rantein myös meriteollisuudessa”, Harju kommentoi meriteollisuuden nykytuulien ja hankkeen tavoitteiden suhdetta.

Hanketta lähdettiin suunnittelemaan Pan-Eurooppa Instituutissa, koska se oli aiemmin ollut partnerina toisessa Itämeren alueen digitalisaatiota ja kilpailukykyä käsitelleessä hankkeessa (SmartComp). Aiemmassa hankkeessa oli huomattu kansainvälisen yhteistyön ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisen tärkeys Itämeren alueen kehityksen kannalta. Ensimmäinen hankehakemus ECOPRODIGI:ista jätettiin vuonna 2014, jolloin se ei vielä saanut rahoitusta. Seuraavalla hakukierroksella vuonna 2016 hankesuunnitelma olikin jo vahvempi ja jäsennellympi, ja konsortio valittiin jatkokierrokselle. Lopulta toukokuussa 2017 hankkeelle myönnettiin rahoitus.

Hankehakemuksen kirjoittamisesta ja rahoitushausta oli päävastuussa projektin silloinen hankepäällikkö Eini Haaja. Samaan aikaan yliopisto-opettajana toiminut Haaja kasvatti konsortiota virtuaalisten ja fyysisten palaverien kautta ja konsultoi myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Palautetta hakuprosessin edetessä saatiin mm. Baltic Sea Region -ohjelman sihteeristöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja EU:n PA Ship -prioriteettialueen koordinaattoreilta. Niiden avulla saatiin kattava ymmärrys siitä, miten hankkeen sisältö kannattaisi rakentaa. Vaikka hakuprosessin aikana konsultoitiin asiantuntijoita, suurin työ tehtiin Pan-Eurooppa Instituutin ja Haajan voimin.

ECOPRODIGI on nyt EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, joka on saanut rahoituksensa Interregin Itämeren alueen ohjelmasta. Itämeren alueohjelman vuoden 2017 rahoitushaussa menestyivät hankkeet, jotka keskittyivät innovaatioihin, luonnonvarojen hallintaan ja kestävään liikenteeseen. ECOPRODIGI sai yhteensä 4,24 miljoonan euron rahoituksen. Summasta n. 2,9 miljoonaa tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja 1,4 miljoonaa on norjalaista rahoitusta

Innokas ja laaja verkosto

Hanke yhdistää eri merialojen toimijat. ”Yksi iso ongelma on, kuinka vähän merialasta on tehty tutkimusta. Esimerkiksi meriteollisuuden päästöjä ei ole juuri tutkittu”, Harju kertoo. ECOPRODIGI on luonut keskusteluyhteyden ja yhteistyörakenteen eri tutkimusinstituutioiden ja teollisuuden toimijoiden välille. Merialalla työskentelevien arkipäiväiset haasteet laitetaan tutkijoiden käsiteltäväksi ja yhdessä kehitetyt ratkaisut päätyvät tuotteiksi, joita teollisuus voi soveltaa.

Hankkeella on 21 partneria, joista puolet on meriteollisuuden loppukäyttäjiä. ”Hankkeessa on mukana isoja partnereita kuten Mayer Turku ja DFDS Tanskasta, jotka ovat varustamoita ja telakoita. Niillä on asiantuntemusta valtavasti. Ne ovat hienoja kumppaneita, koska siellä ollaan tosi innokkaina mukana tässä hankkeessa”, kuvailee Harju kumppaneita koordinoivan tahon näkökulmasta. Hän kertoo, ettei innokkaana hankkeessa mukava olevia partnereita tarvitse juuri muistutella. ”Partnerit juoksevat hirveätä vauhtia eteenpäin ja kyselevät voidaanko jo alkaa tekemään sitä ja tätä”, Harju naurahtaa. Merialan uudistumistarve on valtava ja se näkyy aktiivisena ja innokkaana osallistumisena ECOPRODIGI:n kaltaisiin hankkeisiin.

Hankkeen hallinnollinen johto on Pan-Eurooppa Instituutissa, eli sieltä hoidetaan hankkeen organisointi ja luotsaus. Sisällöntuotto tapahtuu muiden partnerien toimesta. Partneritahot tulevat viidestä eri maasta. ”Uskon, että suomalaisten vahvuusalue on juurikin eri hankkeiden hallinnointi ja koordinointi. Meidät tunnetaan luotettavina ja maineemme on, että saamme asiat maaliin”, vastaa Harju kysymykseen Suomen roolista Itämeristrategian lippulaivahankkeen johdossa.

Tulevaisuuden Itämeri rakennetaan yhdessä

Huomispäivän meriteollisuudessa digitaaliset työkalut ovat jatkuvassa käytössä. On jo kauan tiedetty, että esimerkiksi tuulen suunta, veden syvyys ja aallonkorkeus vaikuttavat matka-aikoihin ja polttoainekulutukseen. Nykyteknologialla voidaan yhdistää tieto eri muuttujista ja kehittää sovellus, joka tekee niiden avulla reittioptimointia. ”Näen tulevaisuuden aluksen todella digitaalisena. Siinä olisi triljoona sensoria”, maalailee Harju ja toivoo myös 3D-hologrammien olevan tulevaisuuden laivakapteenien apuna. Jo nyt kehitetään sovelluksia, joissa 3D-skannauksen avulla voidaan optimoida se, miten rahti pakataan laivoihin. Teknologian avulla laivat saadaan tasapainotettua paremmin, eikä rahtivettä tarvitse käyttää niin paljon, joten polttoainekustannuksissa tehdään säästöjä.

”Tulevaisuuden kestävä Itämeri vaatii vahvaa alueellista yhteistyötä”, jatkaa Harju tulevaisuuden skenaarioista. Hänen mukaansa yhteistyön ei pidä kuitenkaan olla ainoastaan alueellista, vaan sen on ulotuttava myös EU:n ulkorajojen yli. ”Esimerkiksi Venäjän päästöt, ulkomaankauppa ja sijoituskohteet vaikuttavat todella paljon siihen, mitä Itämerellä tapahtuu. Kestävä kehitys rakentuu kolmen pilarin varaan: Ympäristö, talous ja yhteiskunta. Yhteiskunnalla tarkoitetaan juurikin globaalia yhteiskuntaa”, kertoo Harju kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä.