Euroopan parlamentti on pitänyt kiirettä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, jotta neuvottelut saataisiin mahdollisimman pitkälle ennen kevään eurovaaleja. Parlamentti äänesti joulukuun täysistunnosta kannoistaan Euroopan horisontti, Digitaalinen Eurooppa, Verkkojen Eurooppa ja LIFE -ohjelmista.

Euroopan horisontti

Parlamentti korottaisi EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelman Euroopan horisontin budjetin 120 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina). Vähintään 35 % rahoituksesta tulisi suunnata EU:n ilmastotavoitteita tukeviin hankkeisiin.

Mepit tukivat kolmipilarista rakennetta seuraavasti:

I Ensiluokkainen ja avoin tiede

  • Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)
  • Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)
  • tutkimusinfrastruktuurit

II Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

Klusterit:

  1. Terveys
  2. a) Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta
    b) Turvallinen yhteiskunta
  3. Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus
  4. Ilmasto, energia ja liikkuvuus
  5. Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous
  • Yhteinen tutkimuskeskus (JRC)

III Innovatiivinen Eurooppa

  • Euroopan innovaationeuvosto (EIC)
  • Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

+ Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen

  • huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen

Digitaalinen Eurooppa

Parlamentti äänesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman budjetiksi myös komission ehdottaman 8,19 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Ohjelma keskittyy viiteen erityistavoitteeseen, joiden välillä mepit jakaisivat rahoituksen seuraavasti:

  • suurteholaskenta 2,40 mrd €
  • tekoäly ja hajautetun tilikirjan teknologiat 2,23 mrd €
  • kyberturvallisuus 1,78 mrd €
  • pitkälle viety digitaalinen osaaminen 623,3 milj. €
  • käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus 1,16 mrd €

Verkkojen Eurooppa

Mepit äänestivät Verkkojen Eurooppa -ohjelmalle 43,85 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoissa). Tämän summan mepit jakaisivat seuraavasti alaohjelmien välillä:

  • liikenne 33,51 mrd €
  • energia 7,68 mrd €
  • televiestintäverkot 2,66 mrd €

Parlamentin ehdotuksen mukaan kokonaisbudjetin tulisi olla jopa lähes 6 miljardia euroa komission esittämää suurempi. 60 % rahoituksesta tulisi käyttää EU:n ilmastotavoitteita tukeviin hankkeisiin.

LIFE

Euroopan parlamentti äänesti EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman LIFEn budjetin kaksinkertaistettavaksi ensi rahoituskaudella. Mepit haluaisivat nostaa ohjelmalle osoitettavan summan 6,44 miljardin euroon (vuoden 2018 hinnoissa) komission esittämästä 4,83 miljardista eurosta.

LIFE jakautuu kahteen alaohjelmaan, joiden välillä rahoitus jaettaisiin parlamentin äänestyksen mukaan seuraavasti:

  1. Ympäristö 4,72 mrd € (73,2 %)
    1. luonto ja biodiversiteetti 2,83 mrd € (44,9 %)
    2. kiertotalous ja elämänlaatu 1,89 mrd € (28,3 %)
       
  2. Ilmastotoimet 1,95 mrd € (26,8 %)
    1. Hillitseminen ja sopeutuminen 950 milj. €
    2. Siirtyminen puhtaaseen energiaan 1 mrd €

Neuvostossa neuvottelut etenevät hitaammin

Kun parlamentti on pitänyt kiirettä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyssä, neuvostossa neuvottelut näyttävät venyvän pidempään. Tämän vuoksi Euroopan komissio siirsi Euroopan neuvoston 13.-14.12. alla julkaisemassa tilannekatsauksessaan neuvotteluille asetettua tavoiteaikaa eteenpäin lokakuuhun 2019.

Haasteita jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa aiheuttaa itä‒länsi-jako liittyen koheesiorahastojen ja maataloustukien leikkauksiin sekä tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman rahoituskriteereihin. Itä-Euroopan maat ovat kyenneet kotiuttamaan vain hyvin pienen osuuden kilpaillusta Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta, joten ne haluaisivat rahoituskriteerejä muutettavan kehityseroja tasaavaan suuntaan, kun taas läntisen Euroopan maat haluavat sälyttää kriteerinä huippuosaamisen.

Neuvosto on muodostanut osittaisen yleisnäkemyksen Euroopan horisontti -, Digitaalinen Eurooppa - ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmista (LIFE-ohjelmasta odotetaan saavutettavan yleisnäkemys 20.12.). Budjettiin liittyvistä kysymyksistä ja ohjelmien yksityiskohdista neuvottelut jatkuvat kevään. Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Itävallan mandaatti loppuu vuodenvaihteessa ja Romanian puheenjohtajuuskausi alkaa tammikuussa 2019. Lopulliset päätökset toivotaan saavutettavan Suomen puheenjohtajuuskauden loppuun mennessä, mutta on hyvinkin mahdollista, että neuvottelut venyvät pidempään.

Asiasanat: