Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma. Vuodesta 2009 lähtien toiminut ohjelma on vakiinnuttanut paikkansa kaupunkikehitystä koskevan monitieteisen akateemisen tutkimuksen vahvistajana. Se on myös luonut tiedon hyödyntämiselle suotuisat olosuhteet, mikä tukee tiedolla johtamista Turun kaupungissa.
Kaupunkitutkimusohjelman tutkimus kohdistuu Turun strategian teemojen puitteissa yhteiskunnalliseen ja tilalliseen muutokseen kaupungeissa ja kaupungin mahdollisuuksiin vaikuttaa tähän muutokseen yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Rahoituksesta järjestettiin avoin kilpailu, jonka hakijoiksi rajattiin Turun yliopiston tai Åbo Akademin vetämät tutkimusryhmät, joihin saattoi kuulua tutkijoita myös muista yliopistoista tai tutkimuslaitoksista. Hakemuksia tuli 18 kappaletta. Hakemukset arvioineeseen raatiin kuului kaikkien rahoittajien edustajia.
Rahoituksen sai viisi kaksivuotista hanketta, seuraavin rahoitusosuuksin:
- Apulaisprofessori Johanna Ilmakunnas ja työryhmä (Åbo Akademi, historia & Turun yliopisto, historia): Tie meren yli – Kulttuurinen vuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan välillä 1640–1828, 150.000€
- Tutkimusjohtaja Aki Koponen ja työryhmä (Turun yliopisto, Centre for Collaborative Research ja talousmaantiede sekä Tampereen yliopisto, arkkitehtuuri): Turun tiedepuisto luovien kohtaamisten laboratoriona ja vuorovaikutteisen kaupunkikulttuurin kehittäjänä, 150.000€
- Professori Hannu Ruonavaara ja työryhmä (Turun yliopisto, sosiologia ja Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu ja arkkitehtuuri): Miksi Turkuun? Kaupunkiasumisen houkuttelevuus asukkaan näkökulmasta, 150.000€
- Professorit Pekka Kettunen ja Kristine Kern ja työryhmä (Åbo Akademi, julkishallinto & Leibniz Institute for Research on Society and Space): Matching Forerunner Cities: Coping with climate change in Turku, Malmö, Rostock, and Groningen, 75.000€
- Professori Anssi Öörni ja työryhmä (Åbo Akademi, tietojärjestelmätiede, kansainvälinen markkinointi, julkisoikeus): The Connected Urban Community, 75.000€
Apulaisprofessori Ilmakuntaan hankkeessa tutkitaan Turkua ruotsalaisena yliopistokaupunkina 1640-1828, eli Turun Kuninkaallisen Akatemian toiminnan aikana, kuitenkin kansallisvaltioajattelusta irrottautuen ja fokusoiden ylirajaisiin akateemisiin ja niihin liittyviin kauppa- ja muihin suhteisiin.
- Tutkimus parantaa kaupungin itseymmärrystä kaupunkikehityksen pitkästä kaaresta. Yliopistot ovat olleet Turun keskeisimpiä instituutioita 1600-luvulta nykypäivään, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila.
Tutkimusjohtaja Koposen hankkeessa Turun tiedepuistoalueen julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin toteutetaan pienimuotoisia arkkitehtuuri- ja taidekokeiluja ja tutkitaan niiden vaikutuksia mikrotason luoviin kohtaamisiin.
- Hanke tuo määrätietoista kokeilujen tutkimusta tärkeään kehityskohteeseen, joka kaipaa uusia oivalluksia viihtymiseen ja inhimilliseen vuorovaikutukseen orientoituneeseen suunnitteluun, kertoo Ruoppila.
Professori Ruonavaaran tutkimuksessa otetaan asukaslähtöinen näkökulma tiivistyvän kaupungin kehittämiseen, etsien uusia ratkaisuja houkuttelevaan asunto- ja yhdyskuntasuunnitteluun.
- Uudelle kasvu-uralle kurottavassa Turussa on hyödyllistä pohtia minkälaisista yksityiskohdista ja yhdistelmistä syntyy houkutteleva kaupunkiasuminen ja millä edellytyksillä tiivistyvä kaupunki on aiempaa haluttavampi asuinpaikka, kertoo Ruoppila.
- Odotuksissa on uutta tietoa ja suosituksia miten rakentaa entistä parempia urbaaneja asunto- ja asuinympäristöjä, säestää hankkeen rahoittavan Länsi-Suomen yleishyödyllisen asuntosäätiön edustaja Rauno Saari.
Kettusen ja Kernin hankkeessa vertaillaan ilmastopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä keskikokoisissa pohjoiseurooppalaisissa kaupungeissa, jotka kaikki ovat ilmastopolitiikan edelläkävijöitä.
- Hankkeessa yhdistyvät toimintamallien arviointi ja niiden siirrettävyyden analyysi, joka tukee kaupunkien keskinäistä sparrausta tavoitteiden saavuttamisessa, sanoo Ruoppila.
Öörnin hanke puolestaan tutkii aiempaa merkittävästi nopeampien tietoliikenneyhteyksien mahdollisuuksia ja haasteita kaupunkikehitykselle.
- 5G-verkot ovat tulossa, mutta hanke luo kaivattua ymmärrystä minkälaisia uusia palveluita niiden varaan voisi syntyä, tai mitä uusia reunaehtoja tuo esimerkiksi se, että liikenteessä tilannekohtaisten automatisoitujen toimintojen oletetaan toteutuvan ilman viiveitä.