Romanian puheenjohtajuuskausi alkoi tammikuun alussa maan sisäisen hallituskriisin varjostamana. Tiistaina 15.1. Romania esitteli puheenjohtajuuskautensa ohjelman, jossa kerrotaan seuraavan kuuden kuukauden tärkeimmät poliittiset prioriteetit. Romanian ohjelma rakentuu neljän pilarin varaan:
Yhtenäinen Eurooppa
Ensimmäisen pilarin alle kuuluu toimivimpien yhteismarkkinoiden, EU:n kilpailukyvyn, pankkiunionin, päämarkkinaunionin muodostamisen, teollisuuspolitiikan, liikennepolitiikan ja energiaunionin kehittäminen. Myös innovaatiota, yrittäjyyttä ja digitalisaatiota halutaan tukea sekä sosiaalista ulottuvuutta vahvistaa. Tässä pilarissa, kuten koko Romanian ohjelmassa, korostetaan vahvaa koheesiopolitiikkaa.
Yksi tärkeimmistä puheenjohtajamaan tehtävistä on uuteen monivuotisen rahoituskehykseen liittyvän työn eteenpäin vieminen ja digitalisaation tukeminen. Alun perin komission toiveena oli tulevan rahoituskehysneuvottelujen viimeisteleminen Romanian puheenjohtajuuskauden aikana, mutta nyt tavoite on siirretty Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Vaikeita kysymyksiä tulevan rahoituskauden neuvotteluissa tulee olemaan erityisesti koheesiopolitiikan tulevaisuus sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Euroopan horisontin rahoitus ja painotukset.
Turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa
Toisen pilarin alle kuuluvat Romanian ohjelmassa EU:n ulkorajojen turvallisuuden varmistaminen, unionin sisäinen turvallisuus sekä kyberturvallisuus, radikalisoitumisen vastustaminen ja terrorismin vastaiset toimet. Tähän kuuluu mm. turvallisuusunioni paketin aloitteiden eteenpäin vieminen. Maahanmuuttoa halutaan hallita keskittymällä lähtömaiden olosuhteiden perimmäisten syiden ratkaisemiseen ja löytämällä keinoja ihmissalakuljetuksen hallitsemiseksi. Koheesiopolitiikan nähdään olevan iso tekijä myös Euroopan turvallisuuden kannalta.
EU:n globaalin roolin vahvistaminen
Romanian puheenjohtajuuskauden aikana viedään eteenpäin EU:n puolustuskykyä esimerkiksi kehittämällä puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua, Euroopan puolustusrahastoa, pysyvää rakenteellista yhteistyötä ja lähentämällä EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Se myös keskittyy uuden monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelussa erityisesti EU:n ulkoisten toimien komponenttiin. Myös kymmenen vuotta täyttävä itäinen kumppanuus tulee olemaan puheenjohtajuuskauden prioriteeteissa. Euroopan laajentumisprosessi näkyy ohjelmassa laittamalla prioriteeteiksi Moldovan ehdokkuus EU:n jäsenmaaksi (joka on Romanialle sen läheisenä kumppanina tärkeää), kuten myös Ukrainan ja Georgian lähentymisprosessi. Myös Länsi-Balkanin prosessi ja kumppanuus Turkin kanssa nähdään tärkeinä.
Eurooppalaiset yhteiset arvot
Koheesiopolitiikka ja solidaarisuus nähdään ohjelmassa Eurooppaa yhteen tuovina toimina. Romanian puheenjohtajuuskaudella halutaan myös vahvistaa Euroopan tasa-arvoa, etenkin sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä demokratiaa tuomalla kansalaisten ääni paremmin kuuluviin. Erasmus+ -ohjelman kehittäminen kaikki tavoittavaksi nähdään tärkeänä työkaluna eurooppalaisten arvojen levittämisessä. Myös rasismiin, suvaitsemattomuuteen, muukalaisvihan, populismin ja antisemitismin torjumiseen halutaan kehittää työkaluja. Tähän kuuluu myös internetissä leviävään disinformaatioon ja valeuutisiin puuttuminen.
Suomi jatkaa Romanian työtä omalla puheenjohtajuuskaudellaan heinäkuusta alkaen. Suomen työohjelman suunnittelu ja kirjoittaminen on tällä hetkellä työn alla.