– Toivoisin projektien yhä enemmän olevan arkinen osa palvelualueen toimintaa, etteivät ne vain tulisi ja menisi. Parhaimmillaan projektien kautta voidaan toteuttaa sitä, mikä joka tapauksessa tarvitsisi tehdä, kiteyttää sivistystoimialan kehittämispäällikko Anu Parantainen.
Projektien kautta toteutetaan sitä, mikä joka tapauksessa tarvitsisi tehdä.
– Projektit on jaettu projektisalkkuihin ja jokaisella palvelualueella on oma salkkunsa. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, Turun ammatti-instituutin ja toimialan salkuissa on yhteensä lähes kaksisataa projektia. Salkuista löytyy miljoonaluokan hankkeita mutta myös muutaman kymmenentuhannen euron projekteja.
Kaupunkistrategia valuu palvelualueille
Punaisena lankana projektitoimiston hankkeiden ja projektien läpi kulkee Turun kaupungin strategia. Parantainen näkee projektien toteuttavan strategiaa hyvin arjessa.
– Kaupunkistrategia valuu alas meidänkin sivistystoimialalle ja sivistystoimialalla strategia valuu alas palvelualueille. Palvelualueilla tämä tarkoittaa operatiivisia sopimuksia eli toimintasuunnitelmaa. Jos teemana on terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen tai osaava ja oppiva kaupunkilainen, mietitään mitä voimme tehdä vaikkapa varhaiskasvatuksessa, jotta iso tavoite toteutuu, Parantainen havainnollistaa.
Sivistystoimialan projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä nostaa esiin Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -projektin, joka toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Valtavan projektin budjetti lähentelee kuutta miljoonaa euroa, josta Turun kaupungin osuus on noin miljoona.
Turun kaupungin osahankkeessa on syntynyt esimerkiksi kaksi yritysten ja oppilaitosten yhteistä kehittämisympäristöä. Turun Yli-Maarian kaupunginosaan on avattu älykäs kortteli ja monitoimitalo Ypsilon. Toinen kehittämisympäristö hyödyntää Turun kulttuurimaisemaa, Aurajokirantaa ja Ruissaloa. Niissä kulkija voi tutustua eri aikakausien luontoon, historiaan ja arkkitehtuuriin aidossa ympäristössä.
– Tallaiset ovat todella hienoja mutta myöskin riskialttiita kokeiluja. Ulkopuolisen rahoituksen turvin on mahdollisuus kokeilla ja huomata, ettei tämä toiminut, tehdään toisella tavalla. Omalla rahoituksella riskinsietokyky on pienempi, Mäkelä toteaa.
Täyttä höyryä kohti positiivista rakennemuutosta
Turku elää voimakasta positiivista rakennemuutosta, mikä tuntuu myös sivistystoimialalla. Mäkelä arvioi vuoden 2019 kenties keskeisimmäksi kokonaisuudeksi 16 projektia käsittävän ammatillisen koulutuksen reformin tuen sekä positiivisen rakennemuutoksen tuen.
Sivistystoimialan suurimpia hankkeita on tiede- ja teknologiapolku STEAM Turku. Sen taustalla on Teknologiakampussopimus, jonka Turun kaupunki solmi vuonna 2018 yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa.
Päiväkodista aina korkeakouluun asti johtavaa STEAM-teknologiapolkua astelevalle avautuu väylä tieteen ja teknologian maailmaan. STEAMit!-kokeilussa päiväkodissa eskarilaiset ovat tutustuneet robotiikkaan ja valtakunnallinen MyTech-ohjelma tarjoaa tukea ja teeman ilmiölähtöisille oppimisprojekteille yläkouluissa ja lukioissa.
Ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä Hyvä PORE -verkostohanke, joka vastaa tarpeeseen kouluttaa Lounais-Suomeen osaavaa työvoimaa. Tärkeässä roolissa ovat työelämäagentit.
Työelämäagentit menevät yrityksiin ja kysyvät, mitä nämä tarvitsevat.
– Työelämäagentit menevät yrityksiin ja kysyvät, mitä nämä tarvitsevat. Onko yrityksillä koulutustarpeita tai esimerkiksi tarvetta uudenlaisille oppimisympäristöille? Ideana on, että työelämäagentti on se henkilö, johon yritys on yhteydessä. Ei tarvitse soitella ympäriinsä, kysellä ja ihmetellä, toteaa projektipäällikkö Tuire Raudaskoski.
Lukiossa availlaan ovia, perusopetuksessa lisätään osallisuutta
Perinteisessä lukiossakin avataan ovia työelämään.
– Lukio on ollut aika lailla se sama vanha, jota me ja meidän vanhempiemme ikäluokka olemme käyneet. Nyt entistä enemmän tehdään yhteistyötä työelämän kanssa. Lukion opettaja joutuu pohtimaan sitä, mihin muualle esimerkiksi opettamani maantieto tai biologia voisi oppilasta valmistaa kuin opettajaksi, toteaa Parantainen.
Perusopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kouluissa toteutetaan osallisuuden projekteja, joiden tarkoituksena on kannustaa opettajia todella näkemään lapset ja nuoret ja ottamaan kaikki lapset mukaan osaksi kouluyhteisöä. Parantainen kannattaa lämpimästi puheeksi ottamisen kulttuuria kouluissa.
Opettajia opetetaan kysymään, mitä sinulle kuuluu.
– Opettajia opetetaan kysymään, mitä sinulle kuuluu. Se on aika paljon yläkoulun aineopettajalle, Parantainen pohtii.
Opetuksen digitalisaatio kulkee läpi sivistystoimialan.
– Perusopetuksessa kaikilla turkulaisilla oppilailla neljänneltä luokalta yhdeksänteen on nyt päätelaitteet. Laitteita ei ole ostettu projektirahalla, mutta sen avulla on saatu tutoropettajia, jotka kiertävät nyt kouluja auttamassa opettajia laitteiden käyttöönotossa, Parantainen kiittelee.
– Meillä on kouluissa valtavan hyviä opettajia, jotka kehittävät työtään ja koittavat aina miettiä asioita uudella tavalla. He jaksavat olla innovatiivisia, innostuvia ja innostavia. Ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa sen, että opettajalla on tälle työlleen aikaa, korostaa Parantainen.