Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle. On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet.

Aluerakenteen perustaksi ovat yhä selkeämmin nousemassa suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset nopeat liikenneyhteydet. 

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle.  On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet. 
 
Tähän loppupäätelmään tuli Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen teettämä selvitys, jossa analysoitiin tilastoaineiston pohjalta suuralueiden saamaa EU:n rakennerahoitusta sekä aluekehitystä. Selvityksen on laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Suomen rahoituspotti nousemassa 100 miljoonalla eurolla

Koheesiopolitiikalla vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden kilpailukykyä. Tulevalle EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudelle (v. 2021–2027) Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. 

Rakennerahastovarojen jakamisesta alueiden kesken päätetään kansallisesti. 
 
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Valtioneuvoston hyväksymiskäsittelyn jälkeen ohjelmaehdotus toimitetaan EU:n komissiolle, joka tekee lopullisen hyväksymispäätöksen. 

Kaikilla suuralueilla suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

Tulevan aluekehittämisen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta. 

Siksi uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma, ei ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle.

Lue lisää:

Timo Aron raportti:  Aluekehityksen koko kuva – Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS 2) kehityksestä

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Koheesiovarojen jakoon tasapuolisuutta

 

Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan lisäksi Kanta-Häme, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.