Turun vetovoima jatkuu

Kaupunki vastasi kasvun edellytysten luomiseen kaavoittamalla suuria aluekokonaisuuksia keskustan välittömässä läheisyydessä. Vuosina 2017 ja 2018 on asemakaavoitettu kerrosalaa asuinkerrostaloihin yhtä paljon kuin kahdeksana edellisenä vuotena yhteensä. Rakentaminen on myös jatkunut edelleen vilkkaana. Viime vuonna valmistuneiden rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala (n. 318.000 m2) kasvoi edellisvuodesta noin 2,5-kertaiseksi.

Sivistystoimialalla kaikkien palvelumuotojen tarpeet ovat kasvaneet lukiokoulutusta lukuun ottamatta. Määrällisesti kasvu oli suurinta perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu perustui kaupungin asukasluvun kasvuun ja väestörakenteen muutokseen sekä työttömyyden vähenemisestä aiheutuvaan päivähoidon kysynnän kasvuun. Kaupungin asukasmäärä kasvoi noin 1995 asukkaalla vuoden 2018 aikana.

Tarkoitus on tehdä alueen positiivisesta taloudellisesta kehityksestä pysyvä tila.

– Turku on tehnyt merkittäviä investointeja kasvun ja vetovoiman parantamiseksi, ja merkittäviä kehittämis- ja investointihankkeita on parhaillaan käynnissä ja päätöksenteossa. Kaupunki on erittäin sitoutunut toimimaan kilpailukykyisen toimintaympäristön toteuttamiseksi yrityksille sekä laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden tarjoamiseksi nykyisille ja tuleville turkulaisille. Tarkoitus on tehdä alueen positiivisesta taloudellisesta kehityksestä pysyvä tila, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kaupungin strategiset kärkihankkeet Keskustan kehittäminen, Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku etenivät kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Keskustan vetovoiman vahvistamiseen tähtäävän Keskustavisio 2050:n toimeenpano on käynnistynyt ja Smart and Wise Turku -kärkihankkeen sisältöjä on täsmennetty. Kärkihankkeiden keskeinen, kaupungin toimintaa ohjaava tavoite hiilineutraalista kaupungista vuonna 2029 on saavuttanut merkittävää kansainvälistä huomiota. Turku valittiin mm. maaliskuussa 2019 maailman 7. älykkäimmäksi kaupungiksi (The Future Today Institute: ”Tech trends report”).

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun keskeytymisen myötä epävarmuus alan järjestämisvastuista. Jo vuosia jatkunut epäselvä tilanne vaikeuttaa merkittävästi kuntien palveluiden kehittämistä ja tulevaisuuteen valmistautumista.

Toimintaympäristö on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta vaikutukset kaupungin talouteen ovat olleet toivottua vähäisempiä. Verorahoituksen kehitys viime vuonna selittää pitkälti heikkoa taloutta. Palvelujen kysynnän kasvu ja valtionosuuteen tehtävät erilaiset leikkaukset heikentävät kuntien taloutta edelleen kuluvana vuonna.

Valtio ei ole omilla toimillaan helpottanut kaupunkien taloudellista tilannetta.

– Valtio ei ole omilla toimillaan helpottanut kaupunkien taloudellista tilannetta. Maan seuraavan hallituksen on pikimmiten käynnistettävä kaupunkien kanssa keskustelu siitä, millainen vaikutus valtion sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvillä toimenpiteillä on ollut ja tulee olemaan kansalaisten palveluihin. Toisaalta yhdessä on ratkaistava kaupunkien kasvuun liittyvät haasteet, jotka ovat sekä toiminnallisia että taloudellisia, Minna Arve toteaa.

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin pääosiltaan

Turun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2018 on 47,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se jää hieman alle kaupunginvaltuuston hyväksymän 50,4 miljoonan euron. Kaupunki on pyrkinyt vastaamaan kasvaneeseen asiakasmäärään ja palvelukysyntään, mikä näkyy käyttömenojen kasvuna. Lisäksi henkilötyövoimaa on lisätty hyvinvointitoimialalle ja sivistystoimialalle.

Käyttömenojen kasvuun on vaikuttanut myös kunta-alan palkkaratkaisu, joka yhdessä henkilötyövoiman kasvun kanssa nostaa kaupungin henkilöstökuluja noin 10 miljoonaa euroa. Kunta-alan palkkaratkaisun osuus henkilöstökulujen kasvusta on noin 7 miljoonaa euroa.

Kaupungin strategiset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin toimialoilla. Kaupungin toimialoilla oli yhteensä 20 toiminnallista tavoitetta ja useimmilla tavoitteilla oli enemmän kuin yksi mittari.

Kaupunginvaltuuston asettamat taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Sen nettomenot ylittyivät 11,6 miljoonalla eurolla muutetusta talousarviosta. Toimintakulut ylittyivät 16,7 miljoonaa euroa, samoin kuin toimintatuotot, jotka ylittyivät 5,1 miljoonaa eurolla muutetusta talousarviosta. Lisäksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan nettomenot ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa.

Poikkeuksellisen suuret ennakkopalautukset heikensivät vuosikatetta

Kunnallisveron perusteena oleva veropohja kehittyi suotuisasti, mutta vuoden 2017 verotukseen liittyneet poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset heikensivät vuoden 2018 kertymää. Kaupungille tilitettävän osuuden kasvu oli olematonta ja vuosikate jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Verotulojen kasvu jäi 5,5 miljoonaan euroon. Kaupungin talouden kehitys oli saman suuntainen kuntatalouden yleisen kehityksen kanssa.

Tulorahoitus ei kattanut toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka vuodelta 2018 oli noin 75 miljoonaa euroa negatiivinen. Korolliset velat lisääntyivät noin 64 miljoonaa euroa. Korollinen kokonaisvelka oli vuoden lopussa noin 821 miljoonaa euroa. Korolliset lainasaamiset ja rahamääräiset sijoitukset ovat vuoden lopussa noin 901 miljoonaa euroa.

Vuosikatetta kertyi 6,2 miljoonaa euroa. Vuosikate ei kattanut poistoja ja arvonalentumisia, jotka olivat 56 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen vuoden 2017 vuosikate on 53,6 miljoonaa euroa ja muutos -47,3 miljoonaa euroa.

Tilikauden 2018 toiminnan ja investointien rahavirta on 74,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Vertailukelpoinen muutos on -55,9 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuden laskemisessa on otettu huomioon Turku 2029 -säätiön kertaluonteisen pääomasijoituksen 14,5 miljoonan euron vaikutus vuosikatteeseen ja vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutusvoiton 23,7 miljoonan euron vaikutus tilikauden tulokseen.

Vuosien 2014–2018 toiminnan ja investointien toteutunut rahavirran kertymä oli 128,7 miljoonaa euroa positiivinen. Kertymän suuruuteen vaikutti olennaisesti eri tilikausien yhtiöittämisistä saadut luovutusvoitot ja -tulot. Sosiaali- ja terveyshuollon käytössä olleiden kiinteistöjen luovutustulo toi 127,9 miljoonaa euroa ja satunnainen tuotto 87,2 miljoonaa euroa vuonna 2015. Turun Vesiliikelaitoksen luovutustulo oli 104,3 miljoonaa euroa ja satunnainen tuotto 23,7 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 120 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 63,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 40 miljoonaa euroa (+ 4 %).

Investoinnit etenivät suunnitellusti

Kaupungin investointimenot olivat yhteensä 81,2 miljoonaa euroa vuonna 2018 (76,6 miljoonaa euroa 2017 ilman Turun Vesihuolto Oy:n 30 miljoonan euron osakepääomasijoitusta).

Yksittäisistä infrakohteista suurimmat käynnissä olevat toteutuskohteet vuonna 2018 olivat Logomon silta, Kauppatori ja Funikulaari. Kauppatorin rakentaminen käynnistyi arkeologisilla kaivauksilla ja kauppatorin uudistamisen ja Toriparkin rakentamisen ajaksi joukkoliikenne siirtyi väliaikaisille reiteille ja keskustan pysäkkijärjestelyt kokivat muutoksia.

Kaupungin yleisten alueiden rakentamisen suurimmat alueelliset panostukset tehtiin Blue Industry Parkin, Pääskyvuorenrinteen, Herttuankulman ja Linnafältin alueille. Infrapalvelujen investointimenoista noin 30 % kohdistui yleisten alueiden korjausvelkaa alentaviin kohteisiin, kuten katurakenteiden korjaamiseen, päällysteisiin, valaistukseen, kevyen liikenteen reitteihin ja leikkipuistoihin sekä Aurajoen rantamuurien vahvistamiseen.

Suurimpia peruskorjauskohteita olivat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joista Puropellon ja Pallivahan koulujen peruskorjauksen loppuosa ja Hepokullan koulun julkisivukorjaus valmistuivat vuonna 2018. Käynnissä olevista koulukohteista suurimman, Puolalan koulun peruskorjauksen valmistumisaikataulutavoite on vuoden 2019 loppuun mennessä. Tytäryhtiöiden toteuttamina kaupungin palvelutuotantoa tukevina tilahankkeina toteutettiin Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalo sekä Kastun päiväkoti.

Henkilöstöresursseja lisää terveyteen ja opetukseen

Turun kaupungin palveluksessa 31.12.2018 oli yhteensä 11 521 henkilöä, joista kokoaikaisia 9 943 ja osa-aikaisia 1 578 henkeä.

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) vuonna 2018 oli 10 418,5. Organisaatiomuutokset huomioitaessa koko henkilöstön työvoiman käyttö nousi 190,9 henkilötyövuodella (1,9%). Henkilöstöä lisättiin pääosin hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimialalla.

 

Turku-konsernin lainakanta kasvoi hieman

Konsernin tilikauden alijäämää kertyi 33,7 miljoonaa euroa. Konsernin vertailukelpoinen ylijäämä vuonna 2017 on noin 1 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen muutos on -34,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Turku 2029 -säätiön kertaluonteinen sijoitus 29 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 22,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vertailukelpoinen tilikauden tulos vuonna 2017 on 41 miljoonaa euroa. Konsernin toimintakate oli -930,5 miljoonaa euroa (-905,9 miljoonaa euroa vuonna 2017). Vertailukelpoinen muutos on -53,5 miljoonaa euroa.

Turku-konsernin lainakanta tilikauden päättyessä oli 1 496,7 miljoonaa euroa (1 383,9 milj. euroa vuonna 2017). Konsernin lainakanta lisääntyi 112,8 miljoonaa euroa (75,6 miljoonaa euroa vuonna 2017). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 7 809 euroa (7297 euroa vuonna 2017). Asukaskohtaiset lainat lisääntyivät 512 euroa asukasta kohden edellisvuodesta.

Lisätiedot:

Turun kaupungin tilinpäätöksen 2018 esittely (pdf)