Neuvosto julkaisi 9.4. päätelmänsä siitä, kuinka EU toteuttaa YK:n kestävä kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n toimeenpanoa. Aihe on puhututtanut Brysselissä huhtikuus-sa myös mm. korkean tason kestävän kehityksen konferenssissa sekä alueiden komitean isännöimässä kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen tapahtumassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat olleet erityisen pinnalla EU-keskustelussa sen jälkeen, kun komissio julkaisi tammikuussa pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” (lue lisää). Asiakirjassa esiteltiin kolme skenaariota siitä, kuinka kestävän kehityksen tavoitteet toimeenpannaan ja mikä on paras roolinjako tässä työssä. Tavoitteena oli pohjustaa laajasti eri sidosryhmien kanssa vuoden aikana käytävää keskustelua, jonka pohjalta tuleva komissio voisi esittää EU:n yhteisen kestävän kehityksen strategian vuoteen 2030 asti.

Jäsenvaltiot vastasivat pohdinta-asiakirjaan muodostamalla neuvoston päätelmät kestävästä kehityksestä, jotka julkaistiin 9. huhtikuuta. Neuvosto korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon tärkeyttä ja kiireellisyyttä, jotta ne saadaan toteutumaan vuoteen 2030 mennessä. Neuvoston mukaan tavoitteiden tulisi toimia ohjenuorana kaikille EU:n toimille – erityisesti tulevalla rahoituskaudella. Neuvosto myös pyysi komissiota laatimaan toimeenpanosuunnitelman, jossa esitetään konkreettiset toimet, tavoitteet ja aikarajat.

Keskustelua aiheesta käytiin EU:n poliittisen strategiakeskuksen Brysselissä järjestämässä korkean tason ”Sustainable Europe by 2030”- konferenssissa, johon kokoontui EU-päättäjiä, tutkijoita, yritysten edustajia sekä muita sidosryhmiä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano on kiireellistä ja se täytyy laittaa seuraavan komission prioriteetiksi. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen antoi neuvona tulevalle komissiolle, että sen tulisi keskittyä kiertotalouden ja tekoälyn edistämiseen, koulutuksen uudistamiseen ja taloudellisen tasapainon ylläpitämiseen. Nämä erityisesti tukisivat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Katso konferenssin esitykset ja videotallenteet täältä.

Kunnat ja alueet kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanijoina

Alueiden komitea, EUROCITIES ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto CEMR järjestivät myös huhtikuun alussa tapahtuman, jossa keskusteltiin kestävän kehityksen tavoitteista kaupunkien ja alueiden näkökulmasta. Tavoitteiden aihealueet ovat kaupunkien ja alueiden jokapäiväistä työtä, joten paikallistason toimijat ovat keskeisessä roolissa niiden toimeenpanossa.

Tilaisuudessa julkistettiin OECD:n ja alueiden komitean tekemän kyselytutkimuksen tulokset. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaupunkien ja alueiden työtä kestävän kehityksen parissa. Tulokset osoittivat, että

  • 59 % vastanneista tuntee kestävän kehityksen tavoitteet ja työskentelee niiden toimeenpanemiseksi,
  • 58 % vastanneista on jo määritellyt indikaattoreita toimeenpanon mittaamiseksi,
  • yli 90 % vastanneista kaipaisi tavoitteiden toimeenpanemiseksi yhteistä EU-tason strategiaa, joka edesauttaisi niiden integroimista kaikkiin politiikan aloihin, ja
  • kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano painottuu ympäristö- ja ilmastoaloille (kun taas tavoitteet kattavat myös sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden).

Tutustu kyselytutkimuksen tuloksiin tarkemmin täältä.

Keskustelua herätti muun muassa se, kuinka kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa työskentely voi olla hyödyksi kaupungeille ja alueille. Kyselytutkimukseen vastanneet kokivat haasteelliseksi kestävän kehityksen tavoitteiden priorisoinnin muihin agendoihin nähden. Ideana kuitenkin olisi, että tavoitteet eivät muodostaisi erillistä agendaa, vaan että ne integroitaisiin kaikkiin toimiin. ICLEI:n alueellinen varapääsihteeri Stefan Kuhn huomautti, että kestävän kehityksen tavoitteet voivat olla kaupungeille erinomainen työkalu omien strategioidensa toimeenpanoon ja eri toimialojen työn integroimiseen. ”Älä kysy, mitä kaupunkisi voi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden eteen, vaan mitä kestävän kehityksen tavoitteet voivat tehdä kaupunkisi eteen”, Kuhn tiivisti.

Malmön kaupungin EU-toimiston päällikkö Ola Nord esitteli Malmön työskentelyä kestävän kehityksen strategian parissa. Malmö on pyrkinyt integroimaan kestävän kehityksen kehyksen kaupungin strategiaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginhallituksen tulee huomioida kestävän kehityksen tavoitteet kaupungin budjettia laadittaessa. Kyse on Nordin mukaan erityisesti ajattelutavan muutoksesta – kestävän kehitysten tavoitteiden integrointi kaupungin strategiaan ei ole vaatinut uutta rahoitusta toimialoille, mutta muutama henkilö on palkattu sisäisesti koordinoimaan 17 kestävän kehityksen tavoitteen toimeenpanoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että katsotaan yhdessä johtajien kanssa, kuinka mikäkin tavoite liittyy jo heidän työhönsä, ja luodaan yhdessä indikaattoreita edistyksen mittaamiseksi. Toimeenpano vaatii toki myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien vahvistamista. Nord kertoi lisäksi kansainvälisen yhteistyön erityisesti ICLEI:n ja EUROCITIESin kanssa olleen hyödyksi.

Tilaisuuden päällimmäinen viesti oli, että kunnat ja alueet kaipaavat EU:lta yhteisen kestävän kehityksen strategian esittämistä sekä yhteisten indikaattorien kehittämistä. Kuntien ja alueiden tulee avaintoimijoina olla strategian kehittämisessä mukana. Lisäksi toimeenpanon tueksi kaivataan riittävästi ja sopivaa rahoitusta seuraavalla EU:n budjettikaudella. Nyt on siis oikea aika osallistua keskusteluun niin tulevan rahoituskehyksen kuin EU:n kestävän kehityksen agendan osalta.

Asiasanat: