Turku on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jo 30% vuoden 1990 tasosta, kertoo kaupungin ilmastoraportti vuodelta 2018. Päästövähennykset ovat edenneet tavoitteen mukaisesti, mutta ilmastotoimia on vahvistettava ja laskuvauhtia on kiihdytettävä edelleen.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2029 tähtäävän ilmastosuunnitelman yksimielisesti 11.6.2018. Kaupunginjohtaja Minna Arve esitteli kaupunginhallitukselle ilmastosuunnitelman mukaisen raportin Turun ilmastotyön edistymisestä ja mittaustuloksista. Esittelyn jälkeen Turun kaupungin kestävän ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelman 2029 raportti vuodelta 2018 vietiin tiedoksi kaupunginvaltuustolle 20.5.2019

Päästövähennyksiä tehty kaikilla sektoreilla

Turun alueen kasvihuonepäästöt muodostuvat pääosin lämmityksestä, sähkön kulutuksesta ja liikenteestä. Päästöjä on vähennetty kaikilla sektoreilla. Energiajärjestelmän ja liikenteen päästöjen laskemisen lisäksi tavoitteiden saavuttamiseksi on edelleen vahvistettava kestävää kaupunkirakennetta, kaupunkikonsernin ilmastovastuuta ja kaupungin alueella olevia hiilinieluja.

- Turkulaiset voivat olla ylpeitä kaupungin ilmastotyöstä, joka on herättänyt paljon mielenkiintoa kansainvälisesti. Olemme kaupunkien eturintamassa vastaamassa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Välittömässä kaupunkilaisten arjessa toimenpiteet näkyvät esimerkiksi viihtyisämpänä asuinympäristönä, parempana ilmanlaatuna ja toimivana joukkoliikenteenä, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Vuoden 2017 laskentatieto kertoo, että Turun alueen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 30,6%. Asukasta kohden päästövähennyt on yli 40%, koska Turun väestö on kasvanut yli 30 000 asukkaalla laskenta-aikana vuodesta 1990. Vuoden 2018 laskennan ennakkotieto viittaa päästöjen laskeneen edelleen.

Kuvaja Turun päästöjen muodostumisesta

Hiilineutraali energiajärjestelmä

Ilmastosuunnitelman mukaisesti Turun alueella käytettävä lämpö, kylmä, höyry ja sähkö tuotetaan hiilineutraalisti viimeistään vuonna 2029 (kompensaatiot huomioiden). Turun kaupunkikonserni kehittää uusiutuvan energian tuotantoa ja omistuksiaan niin, että tuotanto palvelee Turkua laajempaa aluetta ja auttaa tekemään Turusta ilmastopositiivisen alueen. Turku aikoo luopua kokonaan hiilen energiakäytöstä vuonna 2025, mikäli valtio osallistuu investointikustannuksiin. Laki edellyttää hiilestä luopumista viimeistään 2029.

Sähkön ja lämmön osalta Turku Energian tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus myydystä sähköstä ja lämmöstä on vähintään 80 % vuonna 2025. Samalla energiatehokkuuden on parannuttava. Uusiutuvien osuus vuonna 2018 Turku Energian myymästä sähköstä ja lämmöstä oli noussut jo puoleen.

Energian tuotantotavan lisäksi kaupunki pyrkii olemaan mahdollisimman energiatehokas. Kaupunki on saavuttanut merkittäviä tuloksia esimerkiksi liikuntatilojen osalta. Turun liikuntatilat ovat energiatehokkuudeltaan Suomen parhaimmat.

Vähähiilinen kestävä liikkuminen

Vuoteen 2029 mennessä tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta lisätään aktiivisin toimin Yleiskaavan 2029 tavoitteiden mukaisesti. Turun yleiskaava ja kaupunkiseudun rakennemalli ovat asettaneet tavoitteeksi, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Turussa on yli 66 % vuonna 2030.

Joukkoliikenteen kehittämiseen tehdään merkittäviä panostuksia. Linja-autoliikenteen runkolinjasto toteutetaan 1.7.2021 alkaen. Joukkoliikenteestä tehdään hiilineutraali palvelu vuoteen 2029 mennessä.

Pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 ohjaa pyöräilyn edistämistä ja pyöräilyolosuhteita parantavia toimia Turussa. Pyöräilyyn on panostettu myös Föli-fillareiden käyttöönotolla ja käytön mahdollistamisella ympärivuotisesti.

Kestävä kaupunkirakenne

Kaupunkirakennetta kehitetään vähäpäästöisyyttä tukevaksi. Turun valmisteilla olevan yleiskaavan kehityskuvaksi on valittu kasvukäytävämalli, jossa toimintoja, asumista ja tiivistyvää kaupunkirakennetta sijoitetaan toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yleiskaavan mukainen kehitys sopii hyvin Turun ilmastopolitiikan mukaiseen kestävän kaupunkirakenteen toteuttamiseen.

Myös Turun kaupunkiseudun Rakennemalli 2035 sekä Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus sekä Turun kaupunkiseudun liikennesuunnitelma (Turku Region Sustainable Urban Mobility Plan) ja jatkuva liikennejärjestelmätyö tukevat kestävän kaupunkirakenteen kehittämistä.

Kaupunkikonsernin ilmastovastuu

Turun kaupunki toteuttaa ilmastovastuuta kehittämällä investointihankkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten ennakkoarviointimallin. Myös hankintoja pyritään tekemään entistäkin kestävämmin. Kaupungin ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden hankinnassa satsataan kattavasti sähköiseen ja uusiutuvilla energialähteillä toimivaan kalustoon.

Kaikissa kaupungin yksiköissä pyritään toteuttamaan resurssiviisaita toimintatapoja kuten energiansäästöä, kestävää liikkumista, materiaalihukan pienentämistä sekä kestävää kehitystä tukevaa toimintakulttuuria ja yhden maapallon mukaista luonnonvarojen kulutustasoa.

Hiilinielujen vahvistaminen

Turun alueen kasvillisuuden ja maaperän vuotuinen hiilinielu ilman hakkuita on 141 kt CO2-ekv eli noin 15 % nykypäästöistä. Kaupungin omistamien metsien hiilinielu on noin 97 kt CO2. Hiilinielut ja ilmastovaikutus huomioidaan valmisteilla olevassa metsänhoitosuunnitelmassa sekä viheralueiden kehittämisessä. Luonnonvarakeskus tekee metsäsuunnitelmaan liittyvät laskennat, joiden avulla hiilinieluja voidaan kasvattaa tavoitteellisesti laskettuun tietoon perustuen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Osana ilmastosuunnitelman valmistelua Turussa toteutettiin ensimmäistä kertaa kattava ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien analyysi. Merkittävimmät riskit liittyvät vesiin ja vesienhallintaan sekä ekosysteemien muutoksiin. Erityisesti näihin riskeihin on varauduttava nykyistä paremmin.

Yritysyhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan osallistaminen

Kaupunkikonserni voi omilla toimillaan saavuttaa merkittävän osan päästövähennyksistä – ei kuitenkaan kaikkia. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2029 tähtäävän ilmastosuunnitelman yksimielisesti 11.6.2018. Suunnitelman mukaan kaupunki kutsuu ilmastotyöhön mukaan myös alueella toimivat yhteisöt ja yritykset sekä asukkaat. Vuoden 2018 aikana luotiin edellytyksiä yhteisö- ja yritystoimijoille osallistua omilla vaikuttavilla ilmastoteoillaan, niin, että toimenpiteiden vaikutukset ovat arvioitavissa ja mitattavissa osaksi Turun hiilineutraaliustavoitetta. Yritysten, yhteisöjen ja kaupunkikonsernin ilmastotekoja varten on luotu toimenpidekorttimalli (ns. SECAP-kortti). Mallin mukaan on kerätty nyt jo noin 50 toimenpidettä.

Vuoden 2018 aikana vahvistettiin myös ilmastoviestintää. Hiilineutraali Turku -internetsivujen uudistus käynnistettiin sekä valmisteltiin osallistavaa asukas- ja yritysviestintää sekä suunniteltiin keväällä 2019 toteutettu ensimmäinen Turun ilmastofoorumi.

Turun ilmastotyö käyttää suunnittelussa ja seurannassa kansainvälisesti käytössä olevia mittareita, jolloin kansainvälinen vertaaminen ja yhteistyö ovat mahdollisia. Turku hyödyntääkin laajasti kansallisten ja kansainvälisten verkostojen osaamista ja tietotaitoa sekä jakaa omaa osaamistaan muiden hyödynnettäväksi.

Lisätietoa: