Kakolan Funikulaari on avattu käyttöön

Suomen ensimmäinen ulkoilmaan kaupunkialueelle rakennettu vinohissi avattiin yleisölle Kakolanmäellä perjantaina 24.5. Kakolan Funikulaari kulkee Linnankadulta ylös Kakolanmäelle Graniittilinnankadulle.

Vinohissi kulkee kiskolla, joka on rakennettu Kakolanmäen rinteeseen. Rata on 132 metriä pitkä ja korkeusero ylä- ja ala-aseman välillä on noin 30 metriä. Hissi kulkee ilman kuljettajaa normaalin hissin tavoin. Hissiin mahtuu kerrallaan 30 matkustajaa.

Koko näyttö

Funikulaarin avajaiset, kuvaajana Esko Pettay

Funikulaarin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 Kakolan entiselle vankila-alueelle laaditun uuden asema-kaavan pohjalta. Rakennusprojekti kuitenkin keskeytettiin yleisen haastavan taloustilanteen vuoksi, ja uudelleen se käynnistettiin vuonna 2015. Kakolan alueen uuudisrakentamisen ja alueella sijaitsevien vanhojen kiinteistöjen kehittämisen yhteydessä funikulaarin rakennuspaikka sijoitettiin uuteen paikkaan Serpentiinitien länsipuolelle.

Funikulaarin laitteiston on toimittanut itävaltalainen Leitner Gmbh. Laitteiston osat on valmistettu Itävallassa ja Italiassa. Hissihytti on valmistettu Ranskassa. Funikulaarin kokonaiskustannukset ovat noin 5,6 miljoonaa euroa.

- Funikulaari on rakennettu kiinteäksi osaksi pysyvää kaupunkirakennetta, joten kestävyys, tyylikkyys ja turvallisuus on otettu huomioon kaikissa suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa, sanoo projektijohtaja Janne Laine.

- Projektissa on ollut monta vaihetta ja useita toteuttajaosapuolia, mikä on lisännyt vaikeuskerrointa. Lisäksi kokonaisuus on rakennettu alueelle, jossa kulkee vanhaa kunnallistekniikkaa ja kulkuyhteyksiä. Lopputuloksesta voivat kaikki olla kuitenkin tyytyväisiä ja ylpeitä.

Funikulaari kulkee ylös Kakolanmäkeä

Yläasema toimii näköalatasanteena kaupunkiin

Tärkeään kohtaan kaupunkirakenteessa sijoittuva funikulaari on toteutettu korkealla muotoilu- ja arkkitehtuuriprofiililla, vaikka rakennelma kokonaisuudessaan ei olekaan kovin suuri. Asemarakennusten arkkitehtisuunnittelusta on vastannut turkulainen arkkitehti Pekka Vapaavuori ja hissihytin luonnosvaihe on suunniteltu turkulaisessa Idis Design Oy:ssä.

- Asemarakennukset poikkeavat toisistaan huomattavasti ja tarkoituksellisesti. Ala-asema maastoutuu rinteeseen, ja yläasema kurottautuu rinnettä kohti selvästi erottuvana paviljonkina. Yläasema toimii myös pienimuotoisena näköalatasanteena Kakolanrinteeseen ja kaupunkiin, kertoo arkkitehti Pekka Vapaavuori.

- Hissin lopullinen ulkomuoto pohjautuu valmistajan konseptiin ja teknisiin ratkaisuihin. Olemme osaltamme vaikuttaneet siihen, että hissihytti ja asemarakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Sisätilojen toimivuuteen ja esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, kertoo teollinen muotoilija Jussi Hurskainen Idis Design Oy:stä

Funikulaarin ala-asema Linnankadulla

Matkat maksuttomia

Funikulaari tulee maksuttomaan käyttöön ja se yhdistää Kakolan alueen innovatiivisesti ja esteettömästi Linnankadulla kulkevaan joukkoliikenteeseen. Funikulaarin vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan olevan vain noin kolmanneksen niistä kustannuksista, jotka syntyisivät, jos joukkoliikenne Kakolanmäelle toteutettaisiin linja-autoilla. Funikulaarin käyttöä lisää Kakolanmäen rakentuminen ja erilaisten palveluiden sijoittuminen alueelle.

Funikulaari on ennen kaikkea joukkoliikenneväline, mutta koska se ainakin toistaiseksi ainutlaatuinen Suomessa, on rakenteella myös suuri kaupunkikuvallinen merkitys.

- Funikulaarilla matkustaminen tulee jatkossa kuulumaan monen turistin Turku-kokemuksiin. Matkustaminen laitteella on jo sinänsä mukava kokemus, mutta samalla pääsee tutustumaan myös Kakolanmäkeen ja alueen palveluihin, sanoo viestintäjohtaja Saara Malila.

Sosiaalisessa mediassa funikulaari nousi esille jo helmikuussa, jolloin hissin hytti saapui Turkuun. Hytin kuvista tehdyt monenlaiset muunnokset ja värikkäät vitsit levisivät nopeasti laajaan käyttöön, mikä loppujen lopuksi oli kaupungin kannalta ainoastaan positiivinen asia.

- Funikulaari nousi kerralla koko kansan tietoisuuteen. Odotamme, että kiinnostus realisoituu lähiaikoina myös tutustumismatkojen runsaana määränä, sanoo viestintäjohtaja Saara Malila.