Elävät Kaupunkikeskustat ry:n perjantaina 24.5. julkaisemien tulosten mukaan elinvoimaluku on laskenut lähes kaikissa kaupunkikeskustoissa viimeisen vuoden aikana. Keskimäärin keskustojen elinvoimaluku laski 7,6 prosenttia. Turussa lasku oli samansuuntaista.

Turun keskustan elinvoimaluku 3,388 laski vuoden takaisesta 7,88 prosenttia. Keskustan muutostyöt vaikuttavat elinvoimalukuun tyhjien liiketilojen määrän nousuna. Esimerkiksi Hansakorttelissa ja Aurakadun länsipuolella meneillään olevat remontit ovat tyhjentäneet osan liiketiloista, ja siten vaikuttavat elinvoimalukua alentavasti. Tilanne on kuitenkin monen liiketilan osalta väliaikainen.

- Liki puolet ydinkeskustassa tyhjänä olevista liiketiloista on parhaillaan remontoitavana, ja niissä käynnistyy liiketoimintaa taas heti muutostöiden valmistuttua, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Katariina Räike.

- Keskustaan kohdistuvat investoinnit ja uudet hankeideat viestivät myös siitä, että usko elinvoiman kehittymiseen myönteisesti on vahva, muistuttaa Turun keskustan kehittämisen hankejohtaja Riitta Birkstedt.

Viikonloppuisin auki olevat palvelut vahvistavat keskustan elinvoimaa

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tutkimukseen osallistui 39 keskustaa. Elinvoimalaskennassa seurataan kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää. Turku on ollut mukana vuosittaisessa seurannassa vuodesta 2016 alkaen. Uusimmat Turun keskustan tiedot kerättiin 26.4.–2.5.2019.

Yhteensä liiketiloja laskettiin Turun keskusta-alueella olevan 1454 kappaletta, 14 liiketilaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näistä myös lauantaisin palvelevia yrityksiä on noin 55 %, vain arkisin avoinna olevia 32 % ja tyhjiä tai remontissa olevia 13 % kaikista liiketiloista. Tutkimuksessa lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat vahvistavat keskustan elinvoimaa, vain arkisin palvelevat vaikuttavat siihen neutraalisti, ja tyhjät liiketilat heikentävät tulosta.

Keskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokitteluun niiden käytön mukaan. Karttaan on merkitty kaupat, ravintolat, arkiyritykset sekä tyhjät ja remontissa olevat tilat huhti-toukokuun vaihteessa 2019. EKK:n raportissa tarkasteltu Turun keskusta-alue käsittää ydinkeskustan lisäksi paljon liiketiloja sisältävän Hämeenkadun.

Myös tiiviydellä on merkitystä keskustan elinvoiman kannalta. Tiivis keskusta parantaa asiakaskokemusta, palveluiden saavutettavuutta ja joukkoliikenteen kannattavuutta, raportissa todetaan. Turun keskustan kaupallinen tiiviysluku 5,02 on vertailun kolmanneksi korkein, Helsingin (8,37) ja Tampereen (5,61) jälkeen. Tiiviysluku mittaa kauppojen ja ravintoloiden suhteellista osuutta tutkimukseen rajatun keskusta-alueen pinta-alasta.

Laadukas kaupunkitila vetää ihmisiä

Kaupunkikeskustojen asema kaupan ja tapahtumien paikkana ei ole enää itsestäänselvyys, toteaa EKK:n tutkimus. Täysien liiketilojen ja houkuttelevan valikoiman lisäksi tarvitaan vetovoimaisia palvelukonsepteja, elämyksellisyyttä ja viihtyisiä kaupunkitiloja, jotka houkuttelevat ihmiset keskustaan.

- Laadukkaampi kaupunkitila houkuttelee enemmän ihmisiä. Ja mitä pidempään ihmiset viihtyvät, sitä enemmän he käyttävät myös keskustan palveluita. Siksi kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan elävän kaupunkielämän, viihtyisyyden ja ainutlaatuisen tunnelman vahvistumista, ovat myös keskustan elinvoiman kannalta tärkeitä, sanoo Birkstedt.

Myös keskustan asukasmäärän kasvattaminen tukee keskustan elävyyttä. Turussa keskustan suuralueen asukasmäärän ennustetaan Turun kaupungin väestöennusteen mukaan kasvavan nykyisestä noin 56 000:sta arviolta 68 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Raportit: