EU-hankkeet tutuiksi: BalticSatApps vahvistaa Copernicus-ohjelman avoimen satelliittidatan hyödyntämistä

Copernicus on vuodesta 2004 lähtien toiminut EU:n ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää satelliittihavaintoihin perustuvia tietopalveluja. Ohjelmaa toteutetaan Euroopan komission johdolla yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) kanssa. Copernicus-ohjelman tavoitteena on kehittää kilpailukykyistä eurooppalaista avaruus- ja palveluteollisuutta. Ohjelmalla pyritään edistämään innovatiivisia kaukokartoitusjärjestelmiä ja -palveluja sekä varmistamaan Euroopalle riippumaton ympäristötietojen saanti ja mahdollisuus käyttää keskeisiä teknologioita kaukokartoituksessa ja geoinformaation keruussa. Tarjottavat tietopalvelut ovat maksuttomasti ja avoimesti käyttäjien saatavilla, mikä edistää niiden käyttöä ja vahvistaa eurooppalaisia kaukokartoitusmarkkinoita.

Kaukokartoitusdatan runsaus on valtava potentiaali kaupallisille käyttäjille sekä uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäjille esimerkiksi ympäristö-, liikenne- ja energia-aloilla. BalticSatApps on Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoituksen saanut hanke, jossa pyritään edistämään kaukokartoitusdatan kaupallista käyttöä. Tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä tietoisuutta Copernicus-ohjelman tarjoamista tietopalveluista ja kaukokartoitusdatan monipuolisista sovellusmahdollisuuksista, tarjota valmennusta kaukokartoitusdatan paremmaksi hyödyntämiseksi sekä tukea yrityksiä siihen perustuvan liiketoiminnan ja kaupallisten sovellusten kehittämisessä. ”Hankkeen logiikkana on, että se kattaa koko ketjun ideasta markkinoille”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuomas Ranti Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Hankkeessa järjestetään esimerkiksi kiihdytysohjelmia, jotka keskittyvät kaukokartoitusdataa liiketoiminnassaan hyödyntävien toimijoiden tarpeisiin.

Hankkeessa on mukana toimijoita niin Suomesta, Ruotsista, Virosta, Puolasta kuin Venäjältä. Suomalaiset partnerit ovat hanketta johtava Turun yliopisto, Turku Science Park ja Ilmatieteen laitos. Turun yliopistosta hankkeessa ovat mukana Brahea-keskus, Maantieteen ja geologian laitos sekä Tulevaisuuden teknologioiden laitos. Brahea-keskus koordinoi hanketta, kun taas Maantieteen ja geologian laitos edustaa hankkeessa käyttäjätahoa. Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella puolestaan kehitetään iteratiivista kehitysmenetelmää liikeideoiden jatkokehittämistä varten. ”Liikeideat pyritään jalostamaan sellaiseen muotoon, että ne voisivat edetä kiihdytysohjelmiin ja edelleen kaupallistettavaksi”, sanoo Ranti. Turku Science Parkin rooli hankkeessa on järjestää hackathoneja ja toisaalta pilotoida kiihdytysohjelmaa. 

Ulkoisen konsultin hyödyntämistä ja hankeidean esittelyä

Hankkeen valmistelu Turku Science Parkin ja Turun yliopiston yhteistyönä alkoi huhtikuussa 2016. Hankekumppaneista Ilmatieteen laitos, Krakovan teknillinen yliopisto ja Tarto Science Park olivat Turku Science Parkille ennestään tuttuja toimijoita – näin ollen suurten linjojen suunnittelu aloitettiin kyseisten partnereiden kesken ennen kuin koko konsortio oli koossa. Pikkuhiljaa ydintoimijoiden ympärille alettiin kerätä järjestelmällisesti muita toimijoita tukemaan suunniteltuja toimenpiteitä kussakin maassa.

”Hanke erottui aihealueellaan aika selkeästi muista hakemuksista. Avaruus aiheena on nosteessa, minkä vuoksi nyt oli hyvin otollinen aika tämänkaltaisen hankkeen rahoittamiseen”, Ranti pohtii.

Rahoitushakuprosessissa käytettiin apuna ulkoista konsulttia, jolla oli aiempaa
kokemusta Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Sen lisäksi osallistuttiin ohjelman järjestämään infotilaisuuteen Riiassa, jossa hankevalmistelijat saivat neuvoa hankkeen tekemiseen sekä sparrausta valmisteluun ohjelma-asiantuntijoilta. Kumpikin koettiin hankkeen valmisteluvaiheen kannalta tärkeäksi toimeksi. Rantin mukaan ratkaisevaa rahoituksen saamisen kannalta saattoi olla myös hankkeen aihepiirin herättämä erityinen kiinnostus. ”Hanke erottui aihealueellaan aika selkeästi muista hakemuksista. Avaruus aiheena on nosteessa, minkä vuoksi nyt oli hyvin otollinen aika tämänkaltaisen hankkeen rahoittamiseen”, Ranti pohtii.

Kaukokartoitusdatasta apu kaupunkisuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin

”Kaukokartoitusdata kuulostaa helposti sellaiselta tiedolta, joka kuuluu vain paikkatieto- ja informaatioteknologiaa jo ymmärtäville ja käyttäville”, selittää viestintäpäällikkö Johanna Aaltonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin datan mahdollisia hyödyntäjätahoja ja heidän tarpeitaan. Näiden tietojen perusteella kehitettiin erilaisia ideakilpailuja ja hackathoneja, joissa työstetään ratkaisuja hyödyntäjätahoilta saatuihin haasteisiin. Ideakilpailuissa ja hackathoneissa parhaiten menestyvien on mahdollista päästä hankkeessa pilotoitavaan kiihdytysohjelmaan. Tämän ohella hankkeessa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa opastetaan kaukokartoitusdatan hyödyntämistä. ”Kaukokartoitusdata kuulostaa helposti sellaiselta tiedolta, joka kuuluu vain paikkatieto- ja informaatioteknologiaa jo ymmärtäville ja käyttäville”, selittää viestintäpäällikkö Johanna Aaltonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. ”Monitieteisyys ja -alaisuus on erittäin tärkeää toimivien sovellusten kehittämisessä, joten tavoitteena on saada mukaan myös muiden alojen osaajia sekä lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta heidän keskuudessaan”, Aaltonen lisää.

Monipuolisia sovellusmahdollisuuksia voidaan ymmärtää paremmin konkreettisten esimerkkien kautta. Kaukokartoitusdatan avulla voidaan esimerkiksi seurata erilaisia luonnonilmiöitä ja ilmastonmuutosta, saada tietoa vesialueiden muutoksista, säätilasta, ilmakehästä, saasteista ja maa-alueiden kehityksestä. Tietoa hyödyntämällä voidaan edistää ratkaisuja mm. maataloudessa, katastrofien hallinnassa, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, kaupunkisuunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. ”Yksi esimerkki ovat kalankasvattajat. Kun merellä aloitetaan kalankasvatusliiketoiminta, tulee meren tilasta tehdä tarkat analyysit, jotta kalankasvatuksen merialueelle aiheuttamia seurauksia voidaan tarkkailla. Kaukokartoitusdatan avulla voidaan selvittää, onko kalankasvattamon perustamisella ollut merialueelle negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi tällaista keskustelua käymme parhaillaan Suomessa hankkeen puitteissa”, Ranti kertoo.

Hankkeen tuloksena on jo syntynyt muutamia lupaavia startup-yrityksiä. Yksi niistä on Zero Gravity, joka voitti BalticSatApps-hankkeen kiihdytysohjelman Suomessa ja on voittanut myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n järjestämän Space App Camp 2018 -kilpailun. Zero Gravity tuottaa kaukokartoituspalveluita kaupunkien tarpeisiin. Yritys on muun muassa kehittänyt Urbansat-sovelluksen, jonka tarkoitus on ohjata kaupunkisuunnittelua ekologisempaan suuntaan ja antaa reaaliaikaiset ennusteet kaupunkeihin suunniteltujen rakennusten ympäristövaikutuksista. Sovellus tarjoaa kaupunkisuunnittelijoille erilaista tietoja esimerkiksi viheralueista, maastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Sovelluksen kartassa on ominaisuus, jonka avulla käyttäjät voivat verrata rakennustyöhön liittyviä alku- ja loppuskenaarioita toisiinsa. Tämä mahdollistaa mm. rakennuttamisen vaikutusten arvioinnin paikalliseen ilmanlaatuun.

Haasteena hankkeen eri vaiheiden yhdistäminen maiden välillä

”Olisi myös mahdollisuuksia hyödyntää laajemmin hankkeessa olevaa asiantuntijuutta, ja potentiaalisesti kaupallistettavia ideoita tulisi voida jatkokehittää entistä vahvemmin alueellisena yhteistyönä”, Aaltonen pohtii.   

BalticSatApps -hankkeessa on mukana
toimijoita monesta eri maasta, mikä on usein sekä etu että haaste. Hankkeen partnerit ovat osallistuneet aktiivisesti toistensa toimenpiteisiin, ja kansainvälinen yhteistyö on Rantin mukaan toiminut yllättävänkin hyvin, mikä on projektin ehdoton etu. Haasteita taas on aiheuttanut esimerkiksi hankkeen eri vaiheiden aikatauluttaminen eri maiden toimijoiden välillä. ”Esimerkiksi, kun lupaava idea syntyy, sen joustava ja nopea liiketoiminnallinen kehittäminen ei välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, koska hankkeen toimenpiteet ovat etukäteen aikataulutettuja. Olisi myös mahdollisuuksia hyödyntää laajemmin hankkeessa olevaa asiantuntijuutta, ja potentiaalisesti kaupallistettavia ideoita tulisi voida jatkokehittää entistä vahvemmin alueellisena yhteistyönä”, Aaltonen pohtii.   

Rantin mukaan yksi haaste on myös ollut se, että hackathon-tyyliset tilaisuudet ovat nykyään hyvin yleisiä. ”On haasteellista miettiä, miten saada kohderyhmät kiinnostumaan juuri meidän hackathoneistamme”, hän kertoo. Hankkeessa on panostettu myös siihen, että hackathoneihin saadaan opiskelijoiden lisäksi muitakin tahoja, jotta ei oltaisi pelkästään opiskelijoiden yrittäjyyshalukkuuden varassa. ”Opiskelijat ovat kuitenkin niin idearikkaita, että ideoita voidaan jatkokehittää myös muualla, vaikkeivat opiskelijat olisivatkaan valmiita perustamaan yritystä ideansa ympärille. Näin ollen ideointi tuskin koskaan menee hukkaan”, Ranti selittää.