Itämeren kaupunkien liitto (UBC) järjesti nuorisotyttömyyteen keskittyvän seminaarin Brysselissä 20. toukokuuta. Seminaarissa esiteltiin hyväksi todettuja käytäntöjä nuorisotakuun täytäntöönpanosta, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten kanssa työskentelystä sekä nuorisotyöttömyyttä koskevien verkostojen luomisesta. Turun kaupunki oli seminaarissa näkyvästi esillä: projektipäällikkö Mari Kontio kertoi nuorisotakuun toteuttamisesta Turun alueella ja kehittämispäällikkö Anu Parantainen esitteli ammatillisen oppilaitoksen kehittämiseen keskittyvää hanketta, jossa Turun kaupunki on mukana.

Vaikka työllisyys Euroopassa on kasvanut ja nuorten asema työmarkkinoilla parantunut, on nuorisotyöttömyys edelleen suuri ongelma Euroopassa. Yksi EU:n keino nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on ollut vuonna 2013 alkunsa saanut nuorisotakuualoite. Sen avulla varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan neljän kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta tai perusopintojen päättymisestä laadukasta työtä, jatkokoulutuspaikkaa, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelupaikkaa.

Brysselissä järjestetyssä Itämeren kaupunkien liiton nuorisotyöttömyysseminaarissa vaihdettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä nuorisotakuun toteuttamisesta kahdeksassa eri Itämeren maassa. Turku on ollut nuorisotakuun kehittämisen edelläkävijä sekä Suomessa että Euroopassa ja oli seminaarissa näkyvästi esillä. Projektipäällikkö Mari Kontio Turun kaupungilta esitteli, kuinka nuorisotakuuta on toteutettu Turun alueella. Kontion mukaan paljon on jo saavutettu, ja Turun alueella jokaiselle nuorelle on pystytty takaamaan riittävä tuki ja neuvonta peruskoulutuksen ja sitä seuraavien siirtymävaiheiden aikana niin, että nuorilla on hyvät edellytykset siirtyä elämässä eteenpäin.

Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimialalta esitteli seminaarissa UBC Task Force -verkostoa, kun taas Turun kaupungin sivistystoimialan kehittämispäällikkö Anu Parantainen kertoi 365/12 – Aina avoin ammatillinen oppilaitos -hankkeesta, jossa Turun kaupungin sivistystoimiala on partnerina. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetussa hankkeessa kehitetään 365/12-malli ammatillisesta oppilaitoksesta, jossa opiskelu on aina mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Parantaisen mukaan yksi syy koulunkäynnin keskeyttämisiin on se, että opiskelijat tylsistyvät kursseilla, joiden sisältämät asiat he jo osaavat. Hanke pyrkiikin ratkaisemaan ongelman kehittämällä opiskelijoille joustavampia yksilöityjä opintosuunnitelmia. ”Jos osaat jo kurssin asiat, ei sinun tarvitse istua oppitunnilla turhaan”, selittää Parantainen.

Lisäksi yksi seminaarissa keskustelluista aiheista oli hyväksi todettujen innovaatioiden siirtäminen maasta toiseen. Ela Klementova Slovakian EPIC-järjestöstä kertoi Konekt-hankkeesta, jossa Turun kaupunki on toiminut esimerkkitapauksena nuorisotakuun toteuttajana. Seminaarin keskusteluissa korostettiin myös useaan otteeseen, kuinka tärkeää työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden nuorten äänten kuuleminen on nuorisotyöttömyyden torjumisen kannalta, sillä nuoret itse ovat omien tilanteidensa asiantuntijoita. Seminaariin osallistui komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston edustaja Loris di Pietrantonio, Itämeren kaupunkien järjestöjen edustajia, hankkeiden projektipäälliköitä sekä Brysselin aluetoimistojen edustajia.