Turkulaisten aikuisten kokema terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet ja myös alueelliset erot ovat kaventuneet. Koko maahan verrattaessa Turussa on kuitenkin yhä haasteita koetussa elämänlaadussa, työkyvyssä ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

FinSote-tutkimustuloksiin
(Tulokset näkyvissä alueittain pylväskuvina)

Katso lisää Turun hankkeista:

Turku tekee hyvää

Smart and Wise Turku

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään 4.6. julkistamasta maanlaajuisesta FinSote-tutkimuksesta. Siinä tutkittiin usealla indikaattorilla kuntalaisten kokemaa hyvinvointia sekä palvelujen tarvetta ja käyttöä Turussa sekä Turun suuralueilla. Tutkimus tehtiin vuonna 2018. Turku on ollut mukana tutkimuksessa aiemmin vuosina 2010 ja 2014.

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan neljässä vuodessa turkulaisten onnellisuuden tunne on lisääntynyt ja yksinäisyys vähentynyt. Myös oman asuinalueen olosuhteisiin ollaan erittäin tyytyväisiä kaikilla Turun alueilla. Samoin turkulaisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja alkoholin liikakäyttö ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet.

– Turku on tehnyt määrätietoista työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisäämiseksi. Tärkeä työ jatkuu ja sitä myös suunnataan entistä kohdennetummin. Nyt vuoden 2019 alussa Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi esimerkiksi mittavan toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi, kertoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Ohjelmassa on useita tavoitteita sosiaalisesti kestävän kaupungin rakentamiseksi, lähiöiden kehittämiseksi ja asunnottomuuden vähentämiseksi.

– Haluamme parantaa jokaisen turkulaisen elämää ja arkea ja vähentää asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja. Erityisesti tämän vuoksi olemme erikseen ostaneet myös asuinaluekohtaiset tiedot, sanoo Turun vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes.

Myönteistä kehitystä elämänlaadussa
esimerkiksi Varissuolla ja Lausteella

Turkulaisten kokema elämänlaatu on myönteisestä kehityksestä huolimatta yhä maan keskiarvon alapuolella ja siinä on selkeitä alueellisia eroja. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti Varissuon ja Lausteen alueilla sekä Pansiossa ja Jyrkkälässä. Muun muassa koettu terveys, onnellisuus ja liikunnan harrastaminen ovat näillä alueilla lisääntyneet. Tämä kehitys on erityisen ilahduttavaa, koska näille alueille on edellisten tulosten analyysin jälkeen kohdennettu toimenpiteitä.

THL:n tutkimuksen perusteella eniten kehitettävää aluetasolla on Uittamo-Skanssin, Runosmäki-Raunistulan sekä edelleen myös Pansion ja Jyrkkälän alueilla.

Väestöryhmätasolla haasteeksi nousevat erityisesti turkulaisten nuorten miesten työkyky ja elämänlaadun kokemus. Tämä on yksi tutkimuksen tärkeimmistä uusista huomioista ja otetaan Turussa nyt erityisesti tarkasteluun tulevien toimenpiteiden osalta.

Tulosten mukaan myös psyykkinen kuormittuneisuus on Turussa muuta maata yleisempää.

– Tähän on jo tartuttu keskittymällä varhaiseen tukeen erityisesti nuorten osalta. Henkilöstöä ja järjestöjä koulutetaan hyvän mielen tukemiseen ja 10 psykiatrista sairaanhoitajaa aloittaa työn Turun yläkouluissa ja lukioissa vuoden 2019 aikana. Heistä viisi on jo työn aloittanut, kertoo toimialajohtaja Riitta Liuksa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

Yksinäisyyden tunteen vähentäminen on ollut yksi Turun kaupungin pidemmän aikavälin strategisista tavoitteista. Positiivisesta kehityksestä huolimatta yksinäisyyttä koetaan Turussa edelleen hiukan muuta maata enemmän ja myös tässä alueelliset erot korostuvat.

– Jatkamme sellaisten toimenpiteiden tekemistä, jotka vähentävät yksinäisyyden kokemusta. Esimerkiksi Pansio-Pernon alueella yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikka Me-talo, jonka kanssa Turku tekee aktiivista yhteistyötä ja myös rahoittaa sen toimintaa, kertoo toimialajohtaja Minna Sartes.

Seuraavaksi FinSoten tulokset yhdistetään kaupungin omiin alueprofiileihin ja niitä tarkastellaan rinnan aiemmin saatujen kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Tämän kokonaisuuden pohjalta suunnitellaan tulevat toimenpiteet.  Turku osallistunee myös seuraavaan FinSote-tutkimukseen neljän vuoden kuluttua, jolloin saadaan taas uusia tuloksia toimenpiteiden vaikutuksista.

– Muutokset ovat hitaita, mutta olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että nyt saadun tiedon avulla voimme taas luoda uusia tapoja tarjota kaupungin palveluja koko ajan paremmin alueille ja niiden asukkaille. Tämä tehdään vahvassa yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteisöjen kanssa, toimialajohtaja Sartes sanoo.