Komission asettama tekninen asiantuntijaryhmä julkaisi 18. kesäkuuta luonnoksen kestävän toiminnan luokitusjärjestelmästä eli taksonomiasta sekä vihreiden joukkovelkakirjojen standardeista. Lisäksi komissio julkaisi raportointiohjeistuksen yrityksille niiden ilmastoon liittyvistä toimista.

Euroopan komissio julkaisi keväällä 2018 toimenpidesuunnitelman kestävän rahoituksen edistämiseksi. Taustalla on suuri yksityisten investointien lisäämisen tarve, jotta Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteet kyettäisiin saavuttamaan. Yksityisen rahoitus- ja sijoitussektorin lisäksi toimenpidesuunnitelmalla on myös epäsuora vaikutus esimerkiksi paikallisiin julkisiin toimijoihin sekä yrityksiin.

Toimenpidesuunnitelmaan kuuluvat seuraavat keskeiset kokonaisuudet:

  • EU:n kestävien investointien luokitusjärjestelmän eli taksonomian kehittäminen kestävän rahoituksen ja sijoitusten työkaluksi
  • Vihreiden joukkovelkakirjalainojen (green bonds) standardien laatiminen
  • Sijoitustuotteiden vähähiilisten vertailuarvojen kehittäminen
  • Vakuutus- ja sijoituspalveluyritysten velvoittaminen ottamaan selvää asiakkaiden näkemyksistä ympäristönsuojelusta ja antamaan tietoa sijoitusten kestävyysriskeistä
  • Yritysraportoinnin läpinäkyvyyden lisääminen ilmastoon liittyvien toimien osalta
  • Kestäviin kohteisiin investoimisen helpottaminen tulevan InvestEU-ohjelman alaisten instrumenttien avulla.

Missä mennään suunnitelman toteuttamisessa?

Tähän mennessä lainsäädäntövaiheessa ovat asetus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta sekä säädös vähähiilisten vertailuarvojen kehittämisestä, joista molemmista saavutettiin neuvoston ja parlamentin välinen sopu tänä keväänä.

Komissio asetti teknisen asiantuntijaryhmän valmistelemaan ohjeistusta vähähiilisille viitearvoille, taksonomiaa sekä standardeja vihreille joukkovelkakirjalainoille. Asiantuntijaryhmä koostuu useiden jäsenmaiden rahoitussektorin asiantuntijoista, tutkijoista ja järjestöjen sekä yritysten asiantuntijoista. Suomesta työryhmässä toimii Nordean vastuullisen rahoituksen johtava asiantuntija Aila Aho.

Asiantuntijaryhmä julkaisi luonnoksensa taksonomiasta sekä vihreiden joukkovelkakirjojen standardeista 18. kesäkuuta ja ne esiteltiin samana päivänä Brysselissä järjestetyssä sidosryhmäkonferenssissa. Lisäksi komissio julkaisi yrityksille ohjeistuksen siitä, kuinka niiden kannattaa raportoida ilmastoon vaikuttavista toimistaan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista yritysten toimintaan.

Kestävien investointien luokitusjärjestelmä eli taksonomia

Taksonomia on luettelo taloudellisesta toiminnasta, joka tukee kuuden ympäristötavoitteen saavuttamista:

  1. ilmastonmuutoksen torjuminen,
  2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
  3. veden ja resurssien kestävä käyttö ja suojelu,
  4. kiertotalouteen siirtyminen, jätteensynnyn ehkäiseminen ja kierrätys,
  5. saasteiden ehkäiseminen ja kontrollointi
  6. terveiden ekosysteemien suojelu.

Tavoitteena on, että sijoituskohteiden toiminta tukee merkittävästi ilmaston muutoksen torjumista ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumista, eikä tuota merkittävää vahinkoa millekään muista tavoitteista.

Taksonomia kattaa tällä hetkellä 67 toimintaa kahdeksalta sektorilta: maatalous; metsätalous; tuotantoteollisuus; sähkö, kaasu, höyry ja ilmastointi; liikenne; vesi ja viemäröinti; tieto- ja viestintätekniikka; sekä rakennus ja kiinteistöt.

Lopullinen taksonomia jää tulevan komission päätettäväksi delegoidulla säädöksellä ja taksonomian kattavuutta on tarkoitus laajentaa koskemaan useampia sektoreita. Asiantuntijaryhmän mukaan taksonomiaa voi alkaa soveltaa jo nyt, ennen lainsäädäntöprosessin loppuunsaattamista.

Taksonomiaan voi vielä kuitenkin vaikuttaa: asiantuntijaryhmä avaa julkisen kuulemisen taksonomiasta heinäkuun alussa. Sen pohjalta asiantuntijaryhmä tekee suositukset komissiolle siitä, kuinka kehittää luokitusjärjestelmää eteenpäin.

Vihreiden joukkovelkakirjalainojen standardit

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla kerätyt varat käytetään kokonaisuudessaan uusien tai jo käynnissä olevien kestävien hankkeiden tai niiden osien rahoittamiseen tai jälleenrahoittamiseen. Standardien käyttö on vapaaehtoista, mutta mikäli liikkeellelaskija haluaa käyttää EU:n vihreiden joukkovelkakirjojen standardeja, sen tulee:

  • suunnata velkakirjojen rahoitus EU:n taksonomian mukaisesti
  • julkaista EU:n vihreiden joukkovelkakirjojen standardin viitekehys, joka vahvistaa standardien vapaaehtoisen käytön ja selvittää kuinka liikkeellelaskijan strategia edesauttaa ympäristötavoitteita
  • raportoida tulojen käytöstä (jakoilmoitus) ja ympäristövaikutuksista (vaikutusten kertomus)

Lisäksi ulkopuolisen arvioijan tulee tarkastaa vihreiden joukkovelkakirjojen viitekehys ja lopullinen jakoilmoitus. Tekninen asiantuntijaryhmä suosittelee ulkopuolisten arvioijien virallisen rekisterin perustamista. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen standardeista ei enää järjestetä julkista kuulemista.

Vähähiiliset viitearvot

Vähähiilisten viitearvojen tehtävänä on kuvastaa yritysten hiilijalanjälkeä ja antaa sijoittajille parempaa tietoa sijoitussalkun hiilijalanjäljestä. Niiden käyttö on vapaaehtoista.

Komission ehdotuksen sekä parlamentin ja neuvoston sopimuksen pohjalta luotiin kaksi vähähiilistä viitearvoa: ilmastosiirtymää koskeva vertailuarvo ja Pariisin ilmastosopimuksen mukainen vertailuarvo. Ilmastosiirtymää koskeva vertailuarvo on yleisesti käytettyjen vertailuarvojen vähähiilinen vaihtoehto. Pariisin sopimukseen mukautettu vertailuarvo taas kattaa ainoastaan sellaiset yritykset, jotka voivat osoittaa noudattavansa tavoitetta lämpenemisen rajoittamisesta enintään 1,5 °C:een.

Parlamentti ja neuvosto saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen komission ehdotuksesta helmikuussa 2019. Tekninen asiantuntijaryhmä puolestaan julkaisi 18. kesäkuuta vertailuarvoista väliraportin, josta avattiin julkinen kuuleminen. Kuuleminen on auki heinäkuun loppuun saakka.

Miten toimenpiteet tulevat vaikuttamaan Varsinais-Suomen toimijoihin?

Sijoitus- ja rahoitusyhtiöt saavat suoria velvoitteita, esimerkiksi velvoite antaa tietoa sijoitusten kestävyysriskeistä ja raportoida, kuinka kestävyysnäkökulmat otetaan huomioon sijoituksissa.

Toimet vaikuttavat myös epäsuorasti alueen yrityksiin sekä julkisiin toimijoihin. Alueen julkiset viranomaiset voivat vapaaehtoisesti hyödyntää taksonomiaa investointipäätöksissään. Yritysten puolestaan kannattaa luultavasti hyödyntää taksonomiaa ja raportointiohjeistusta raportoidessaan toimistaan.

EU-rahoitus tulevalla rahoituskaudella ohjautuu myös yhä enemmän EU:n ilmastotavoitteita tukeviin hankkeisiin ja uuden InvestEU-ohjelman alla olevat rahoitusinstrumentit (ml. nykyinen ESIR) tulevat luonnollisesti käyttämään taksonomiaa.

 

Asiasanat: