Kuten EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti Kuntaliiton kesäkuisessa seminaarissa totesi, nyt vaalien ja valintojen välissä on meneillään varsinainen ”EU-nörttien Woodstock”. Pitkän väännön jälkeen komission puheenjohtajaksi on nousemassa Saksan Ursula Von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi Belgian virkaatekevä pääministeri Charles Michel ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi Espanjan Josep Borrell. Seuraavaksi spekulaatioiden keskiöön nousevat eri maiden komissaarit, heidän salkkujaksonsa sekä kabinetin jäsenet.
Uusi Euroopan parlamentti aloitti virallisesti työnsä heinäkuun alussa. Parlamentin poliittiset ryhmät on nyt muodostettu, ja neljällä isoimmalla EU-myönteisellä ryhmällä (keskusta-oikeiston EPP, keskusta-vasemmiston S&D, liberaali Renew Europe ja Vihreät) on uudessa parlamentissa yhteensä 518 paikkaa 751 paikasta. Vaikka EU-myönteiset ryhmät säilyttivätkin reilun enemmistön, moni asia parlamentissa on kuitenkin muuttunut. Isoimpien ryhmien sisäiset voimasuhteet eivät ole ennallaan, millä saattaa olla vaikutuksensa niiden ajamaan politiikkaan. Parlamentissa on myös edustettuina enemmän kansallisia puolueita kuin koskaan aikaisemmin, minkä seurauksena politiikan teko saattaa fragmentoitua. Neljä suurinta ryhmää ovat kuitenkin neuvotelleet yhteisestä poliittisesta ohjelmasta, joka ohjaisi parlamentin työtä seuraavien viiden vuoden ajan.
Ensimmäisessä täysistunnossaan parlamentti valitsi italialaisen S&D-ryhmää edustavan David-Maria Sassolin puhemiehekseen. Sassoli on istunut parlamentissa vuodesta 2009. Myös meppien valiokuntapaikat saatiin lyötyä lukkoon (lue lisää täältä). Suomalaisia on ilahduttavasti keskeisissä valiokunnissa. Erityisesti iloitsemme siitä, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa sekä ympäristön ja kansanterveyden valiokunnassa on hieno suomalaisedustus. Valiokunnat kokoontuvat vielä heinäkuun lopussa, jolloin Suomen ministerit ovat esittelemässä puheenjohtajakauden ohjelmaa.
Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi poliittisesti erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa, ja mielenkiintoisia poliittisia käänteitä tulemme varmasti näkemään koko syyskauden. Suomen puheenjohtajakauden kantavana teemana on kestävä kehitys (lue lisää Suomen ohjelmasta uutiskirjeemme jutusta). Oman agendan lisäksi Suomella on pöydällä isoja ”perittyjä” aiheita - EU-rahoituskauden 2021-2027 kehys, Brexit sekä maahanmuutto, joita sen on vietävä eteenpäin. Erityisesti odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia lukuja Suomi tulee ehdottamaan seuraavaan rahoituskehykseen.
Syyskaudella tullaan viemään eteenpäin myös vielä avoinna olevia tulevan rahoituskauden ohjelmapaketteja (esimerkiksi koheesiopolitiikan trilogit) sekä sorvataan niiden tarkempia sisältöjä. Yksi syksyn suurtapahtumista tulee olemaan Brysselissä 24.-26.9. järjestettävä R&I Days -tapahtuma, jossa on mahdollista vaikuttaa tulevan Horisontti Eurooppa -ohjelman sisältöihin. Luvassa on siis mielenkiintoinen syksy!
Mutta nyt on aika kiittää tämän kevään harjoittelijaamme Roosa Veijolaa, jota ilman tämäkin uutiskirje olisi jäänyt toteutumatta. Iso kiitos Roosa kaikesta tekemästäsi työstä ja onnea tulevaan!
Eurooppa-toimisto lomailee 22.7.-14.8. välisen ajan. Elokuun viimeisen viikon olemme Turussa ja erityisesti seuraamassa Turun Eurooppa-foorumin (29.-31.8.) eri tapahtumia – toivottavasti nähdään paikan päällä! Sitä ennen toivotamme kaikille lukijoillemme oikein ihanaa ja aurinkoista kesää!