Kaikkea perheille saman katon alta

Uudenkarhea Syvälahden perhekeskus on kesäkuussa poikkeuksellisen hiljainen, kun keskuksessa toimivan yhtenäiskoulun 600 oppilasta on kirmannut kesälaitumilleen. Takana on uuden rakennuksen ensimmäinen toimintavuosi, jonka aikana on opeteltu neuvolan, päiväkodin, koulun, kirjaston ja nuorisotilan yhteiseen elämään.

- Kaikki on sujunut tosi sutjakkaasti. Tilat mahdollistavat monenlaisen yhteistyön, kertovat Syvälahdessa työskentelevät kouluterveydenhoitaja Saiju Koskelo ja neuvolan terveydenhoitaja Pia Rantala.

Ennen Syvälahteen tuloa perhekeskuksen toiminnot sijaitsivat omissa osoitteissaan. Pia Rantala ja Saiju Koskelo sanovat, että perheiden ohjaaminen on paljon helpompaa, kun kaikki toiminnot ovat saman katon alla.

- Usein voi konkreettisesti näyttää, että tässä on se ihminen, jonka luo menette seuraavaksi, Koskelo kuvaa.

Moniammatillinen työote syntyy luontevasti, kun tiimi on samalla käytävällä. Kouluterveydenhuollossa vierekkäin ovat terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin vastaanotot. Neuvolassa on äitiys- ja lastenneuvola, ja myös neuvolapsykologi ottaa vastaan Syvälahdessa. Lääkäri on sama äitiysneuvolasta peruskoulun loppuun saakka.

Vain hammashoitola jäi entiseen osoitteeseensa Moikoisiin, mutta myös hammashoidon henkilökunta tekee pop up –hammashoitolatoimintaa perhekeskuksen tiloissa.

Eri-ikäisille suunnattujen palveluiden sijainti samassa osoitteessa auttaa perheitä, joilla on lapsia sekä koulussa että päiväkodissa. Moni vanhempi on myös ollut neuvolan kuusivuotistarkastuksessa tyytyväinen siitä, että koulu on lapsille jo valmiiksi tuttu paikka.

Se, että neuvola ja päiväkoti ovat saman katon alla, helpottaa vanhempien ajankäyttöä. Se mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen huoleen: jos päiväkodissa herää huolta jostakusta lapsesta ja neuvolatyöryhmä käsittelee asiaa vanhempien kanssa, on neuvolapsykologin helppo käydä tapaamassa lasta myös päiväkodissa. Huolitilanteissa voi myös helposti järjestää eri ammattilaisten yhteisvastaanottoja.

Syvälahden neuvolan terveydenhoitaja Pia Rantala ja kouluterveydenhoitaja Saiju Koskelo tekevät monenlaista yhteistyötä.

Isot ja pienet sopivat rinnakkain

Koska talo on uusi, jo tilasuunnittelussa on voitu ottaa huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Terveydenhoitajat kertovat, että tila on koulun työaikoinakin rauhallinen. Koulutila on jaettu kortteleihin ikäryhmien ja toimintojen mukaan; kunkin keskuskorttelin ympärille ryhmittyvät lasiseinäiset luokkahuoneet.

Eka-tokaluokkalaisten korttelissa toimii kouluaikojen ulkopuolella myös aamu- ja iltapäiväkerho. Kortteleiden keskelle jää suuri tila, joka palvelee niin ruoka- kuin juhlasalinakin. Piha on jaettu päiväkodin ja koulun alueisiin.

Ennen perhekeskukseen muuttamista esiintyi jonkin verran huolta siitä, miten isot ja pienet oppilaat ja vielä pienemmät päiväkotilapset sopivat samoihin tiloihin. Juuri siitä on kuitenkin saatu paljon hyvää palautetta.

Usein voi konkreettisesti näyttää, että tässä on se ihminen, jonka luo menette seuraavaksi.

Yhdessä tekemiseen on löytynyt jo monenlaisia malleja. Osa yhteistyökuvioista on hyvinkin arjenläheisiä ja helposti toteutettavia. Yhdeksäsluokkalaiset ovat esimerkiksi käyneet tutustumassa neuvolan toimintaan.

Alakoululaiset ovat tehneet käsityötunneilla erilaisia projekteja päiväkodille. Päiväkotilaiset ovat myös saaneet olla yleisönä koululaisten ääneenlukuharjoituksissa.

Hellepäivänä lapset ja nuoret suuntaavat ehkä mieluummin rannalle kuin nuorisotilaan tai kirjastoon, mutta tavallisesti myös näissä tiloissa on paljon vipinää. Nuorisotyöntekijä Mona Laaksonen kertoo, että nuorisotilan kävijämäärät ovat kasvussa: toukokuussa käyttäjämäärä nousi 110:lla huhtikuuhun nähden.

Myös nuorisotilan väki tekee koulun kanssa yhteistyötä, ja päiväkodissakin on käyty tapaamassa tulevia kävijöitä.

- Jalkaudumme joka keskiviikko koululle tekemään itseämme tutuksi. Järjestimme esimerkiksi aistipolun metsään tokaluokkalaisille, joista syksyllä tulee kolmasluokkalaisina meidän kohderyhmäämme, Laaksonen kertoo.

Perhekeskusmallin toivotaan leviävän

Turun kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Tuula Cornu kertoo, että Syvälahden perhekeskus on pilotti perhekeskusmallista, joka on tarkoitus ottaa käyttöön laajemmin. Turun toinen perhekeskus, Ypsilon Yli-Maariassa, avasi ovensa tammikuussa 2019.

Perhelähtöisessä työotteessa tavoitteena on asettaa lapsen, nuoren ja perheen kokemat tarpeet keskiöön, auttaa ja tukea kaikkia kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että kaikki toimijat ja palvelut tulevat tutuiksi.

- Palvelut kootaan yhteen lähelle asiakasta, jotta päästään pois lähettämisen kulttuurista ja siitä, että ammattilaiset tekevät työtään ja istuvat kukin omissa looseissaan. Perhekeskus-kehittämisessä tärkeintä on juuri yhteistyön kehittäminen, Cornu sanoo.

Palvelut kootaan yhteen lähelle asiakasta, jotta päästään pois lähettämisen kulttuurista.

Kun ammattilaiset ovat lähellä toisiaan, huoliin päästään kiinni varhaisessa vaiheessa. Tärkeää toimintamallissa on myös palveluohjaus, jotta asiakkaat tietävät, mitä palveluja ylipäänsä on tarjolla ja mihin he ovat oikeutettuja.

Sekä Tuula Cornun että Syvälahdessa työskentelevien Pia Rantalan ja Saiju Koskelon mukaan yhdessä tekemiseen on vahva tahtotila. Uusia ideoita, miten perhekeskuksessa voisi hyödyntää saman katon alla olemista, syntyy koko ajan.

Jatkossa Syvälahden perhekeskuksessa on tarkoitus tehdä entistä enemmän yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Jo nyt nuorisotilassa on kerran viikossa kaupungin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä järjestämä vauvamuskari.

Elokuussa starttaa perhekeskuksen asiakasfoorumi, jossa on käyttäjiä eri asiakasryhmistä. Foorumissa on ideana saada käyttäjien ääni kuuluviin ja heidän kehittämisideansa hyötykäyttöön.

Teksti: Elina Teerijoki
Kuvat: Esko Keski-Oja